Viime vuoden viimeiset ja paluu arkeen

Huomenna koittaa paluu arkeen. Vielä eilen minua hieman harmitti loman loppuminen, tänään jo arki tuntuu ihan mukavalta alkaessaan. Paljon sain lomalla aikaiseksi asioita, joita olin suunnitellut, mutta jotakin jäi vielä odottamaan seuraavaakin lomaa. Tyylilläni olen rentoutunut; sukset ja lenkkarit ovat saaneet kyytiä, vispilät ja kapustat ovat heiluneet, pelejä olemme pelanneet, lehtiä ja kirjoja olen lukenut, olen katsonut elokuvia ja melkoisesti neulonut, nauttien joka hetkestä.

Joitakin paketteihin käärittyjä on vielä näyttämättä ja arvio menneestä vuodesta tekemättä. 

Mies on saanut monena vuonna joko keskeneräisiä neuleita paketoituna tai lupauksia valmiista neuleista kaiken kiireen keskellä kun en ole niitä valmiita saanut aikaiseksi. Eräänä vuonna sain muutaman kierroksen sukkia neulottua ja paketoin langat puikkoineen päivineen, mitään valmista kun ei ollut. Minulla oli hirvittävän hauskaa, onneksi huumoria riitti lahjan saajallakin. Toiveena oli tuolloin kuitenkin, josko hän joskus saisi jotain valmiinakin.

Tänä vuonna tämän toiveen päätin sitten toteuttaa. Pöllölapaset neuloin ohjeen mukaan päälypuolelta naisen koon mukaisesti, Maatuska-lapasten ohjeen mukaan kämmenpuolelta saadakseni mallista hieman miehekkäämmän. Lankana oli ohjeistusta paksumpaa kulutuksen alla olevaa 7-veljestä varastoista, joten langasta ei mitään erityistä sanottavaa tälläkään kertaa.

Malli: Horatio and Oren by Barbara Gregory

Lanka: Novita, 7-veljestä

Kulutus: 91 g

Puikot: 3,5 mm bambut

Malli oli huomattavasti nopeampi neuloa tämän kämmenpuolen muutoksen vuoksi ja ihan kivan näköinen mielestäni näinkin. Kuvassa värit toistuvat kyllä melkoisen heikosti, erisävyiset harmaat langat kävivät mielestäni todella hyvin tähän malliin.

Toiseen pakettiin kääräisin ehdottomasti miestenmalliksi lukeutuvat Merenkulkija-sukat. 

Malli: Merenkulkija

Lanka: Novita, 7-veljestä

Kulutus:  164 g

Puikot: 3,5 mm bambut

Sukkamalli on miellyttävä, aika nopeakin neuloa ja ohje on selkeä. Lahjan saajakin oli näihin tyytyväinen. Vuoden viimeinen projekti oli siis varsin onnistunut.

Matkalla pohjoiseen

Joulun juhlinnan jälkeen vietämme perheen kesken lomaa. Tuntuu aivan uskomattoman hienolta pitää reilun kahden viikon mittainen loma juuri joulun aikaan. Muutamana vuonna kun tätä ylellisyyttä ei ole ollut tarjolla.

Joulun ajan rentouduimme ihan rauhassa kotona, nautimme yhdessäolosta ja joulutunnelmasta. Tosin ajoittain lapset kävivät niin ylikierroksilla, että siitä oli rentous ja rauhallisuus kaukana. Hupaisaa on tuo lasten joulutaika joka tapauksessa.

Joulun jälkeen, kun vihdoin on mahdollista, lähdimme pohjoiseen. Aamulla aikaisin hyppäsimme auton kyytiin ja ajoimme ensin toiseen mummolaan Rovaniemelle. Pelkääjän paikalle isompi ihminen ei jälleen mahtuisikaan, kun täysi puuhapaketti oli sijoitettu jalkatilaan, osittain penkillekin. 

Kaikessa järjestelmällisyydessäni puikot olivat jälleen hukassa ja suuren penkomisen jäljiltä lähtöä edeltävänä iltana löysin hieman liian paksut puikot Maija-paidan aloittamiseksi. Rovaniemellä isäni kävi hakemassa sopivat puikot työn jatkamiseksi lomalla, samalla kun me ajoimme letkassa hitaasti, mutta varmasti.

Maija-paitaa aloin neulomaan Dropsin Nepalilla. Työ on edistynyt kivasti ja tykkään kovasti sekä langasta, väristä, että ohjeesta.

Äitini täytti hiljattain vuosia ja hänelle neuloin Maatuska-lapaset. Viimeistelyt jäivät hieman viimetinkaan, mutta valmiiksi lapaset tulivat kuitenkin hyvissä ajoin ennen Rovaniemeä.

Malli: Maatuskat, Niina Mannberg

Lanka:  Novita, 7-veljestä

Kulutus: 94 g

Puikot: 3,5 mm bambut

Hämärästi otettu kuva, toinen peukalo puuttuu vielä kokonaan.

Maatuskat-malli on kaunis. Ohje oli myös hyvin kirjoitettu. Pitkästä aikaa väriraita lapasen kämmenpuolella tuntui helpolta neuloa, takapuoli jäi siistiksi ja lapanen on varmasti lämmin. Ohjeen koosta tuli tämmöiselle pienempi kätiselle oikein mukavan jämäkkä lapanen.

Toiset isovanhemmat odottivat Muoniossa. Me heti sopivan hetken tullen suuntasimme tunturiin. Tässä kohdassa sielu aina lepää.

Pohjoinen on tarjonnut tähän vuodenaikaan mitä ihmeellisempiä säitä. Pakkasesta ei ole ollut tietoakaan. Liukasta onkin ollut sitten senkin edestä. Onneksi heti ensimmäisenä arkipäivänä joulun jälkeen kävin alennusmyynnissä ja tein tämän vuoden parhaan ostoksen tai ainakin yhden parhaista. Ei lopu juoksentelut tänä talvena ainakaan liukkauden vuoksi.

Oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja antoisaa alkavaa vuotta!

Tonttujen touhuja joulun alla

Touhua on joulun alla monenlaista. Nyt saa luvan kanssa leipoa, höseltää, siivota, askarrella, lauleskella, paketoida ja innovoida. Ihan kaikesta en ehkä kerro sen enempää, mutta muutamista tonttuilutouhuista voisin jotakin paljastaakin.

Sen lisäksi, että nautimme yökyläilystä ystäväperheen luona viikonloppuna, sain hienoja ideoita jouluaskarteluihin ja vieläpä avun kera yhden koristeen valmiiiksikin saakka. Ystäväni oli askarrellut itselleen tulostuspaperista jouluvalokoristeen, joka oli todella kaunis. Hänen yllyttämänään aloimme kokeilla yhtä kukkaa minullekin ja siinähän ei montaa terälehteä tarvinnut taitella, kun olin jo ihan menossa mukana. Uusi joulukoristeeni on niin kaunis. Yksi ohjeistus kukkiin löytyy esim. täältä. Ostin ystävältä vielä pattereilla toimivan led-valosarjan ja sain koristeen heti käyttöön. Paristokäyttöisen valosarjan ehdoton etu on, että sen voi sijoittaa minne tahansa. Enpä olisi uskonut tekeväni mitään näin kaunista paperista, jota työhuoneessanikin on laatikkotolkulla. Mihinköhän lie keskityn loman jälkeen?

Tänä vuonna en ole lähettänyt ainuttakaan joulukorttia. Työkavereille kehittelin bingon ja bingolaput askartelin samalla joulukorteiksi. Kavereiden kanssa ollaan vaihdeltu erinäisiä joulutervehdyksiä ja joulun aikaan olen leiponut ystäville leipiä. Tänä vuonna listalle pääsivät Fougasse (Maku 6/2013) ja Hedelmäinen joululeipä (Maku 7/2013). Tätä varten kuivatin itse omenatkin. Ensimmäinen hedelmien kuivauskokeilu onnistui hyvin, toinen versio odottaa kokeiluaan. Kerron  näistä kokemuksista hieman tuonnempana. Itse leivät herättivät itsessäni paljon positiivsta mieltä. Lehden mallinen Fougasse on mielestäni hirvittävän kaunis leiväksi. Ikävä kyllä maku jäi vähän valjuksi mielestäni. Hedelmäiseen joululeipään puolestani olin hyvin tyytyväinen. Leipä on sievä ja vieläpä hyvän makuinen. Tämän kaiken lisäksi vielä todella helppo tekaista.

Ja neuleisiin tai tarkemminkin kirjoneuleisiin. Hurahdin tähän Pöllö-ohjeeseen silminnähden sen nähtyäni. En osaa sitä kuvailla sen erikoisemmin, ihana.

Malli: Horatio and Oren by Barbara Gregory

Lanka: Novita, 7-veljestä

Kulutus: 78 g

Puikot: 3,5 mm bambut

Lankana käytin edelleen tuhlattavia 7 - veljeksiäni (tässä yhteydessä en ääneen paljasta, että jouduin ostamaan pari kerää lisää, että langat riittivät puikoilla olevien neuleiden loppuun). 7-veljeksellä ja ainakin omalla käsialalla lasten koosta tulee sopiva omille kätösille ja naisten mallista soppeli miehelle, olettanen. Tämä malli on hyvä. Ohje on selkeä ja seurattavissa. Tosin joka rivillä on vaihtelua, joten elokuvat jää todella puolelle katselulle näiden lapasten kanssa. Kauniit niistä tulee joka tapauksessa. 

Ja pidemmittä puheitta viimeiseen villitykseen. Sormeni ovat ihan hellänä, kun kaapeista ei löytynyt soppelia rautalankaa. Sitten kun ohuempaa löytyi, olin jo niin pitkällä etten halunnut vaihtaa. Joulutähtien väkertäminen on ollut tämän illan puuhalistalla. Aika koukuttavaa touhua tämäkin.

Syksyn mittaan

Syksy on ollut mitä mielenkiintoisin ja täynnä touhua. Työt ovat pitäneet kiireisenä, harrastuksista puhumattakaan. Olen lukenut blogeja pikasilmäyksin aina ehtiessäni. Vaikka kommentoimaan en ole ennättänytkään, olen saanut niistä valtavasti inspiraatiota. Olen löytänyt myös uusia mahtavia blogeja seurannan alle. Osa on enemmän urheilua, osa ruokahommiin liittyviä. Mahtavia kaikki. 

Yksi parhaista asioista syksyssä on myös se, että neulepuikot ovat viihtyneet hyppysissäni ja oma inspiraatio käsitöihin on hiljalleen nostanut jälleen päätään. Kaikelle on näköjään aikansa. Edelleen urheilen, luen, kokkaan, opiskelen ja soitan kaiken muun ohella. Ehkä tämä kaikki on sittenkin yhdistettävissä, kunhan vain osaisin antaa kaiken tapahtua painollaan. Tämä syksy on ollut nautinnollinen.

Mietin syksyn mittaan, että en ole pitkiin aikoihin neulonut lapasia. Lueskelin blogeja ja monet kanssabloggaajat olivat ilmeisesti ajatelleen samoin. Löysin mitä ihanampia malleja ja mahtavia uunituoreita toteutuksia. Mietin hetken, että vieläkö kirjoneulonta innostaisi (jossakin vaiheessa neuloin itseni siitä ulos) ja päätin kokeilla. Ja innostihan se. 

Ensimmäisenä puikoille pääsi Heart Mittens. Lankana ohjeen mukaisesti 7-veljestä, joka tuskin esittelyjä sen enempiä kaipaa.

Malli: Heart Mittens, Pitsiä ja palmikoita-blogista.

Lanka: Novita, 7-veljestä

Kulutus: 97 g

Puikot:  3,5 mm ikivanhat bambut

Lapasista tuli mielestäni todella sievät. Ehkä valkoinen-harmaa väriyhdistelmä olisi enemmän minun silmään istuva, mutta nämä eivät olekaan minulle (sshhh). Ohje on selkeä ja malli kaunis. Kirjoneuletta oli mukava neuloa pitkästä aikaa ja tämä ei todentotta jäänyt tähän. Seuraavaksi puikoille päässyt malli on esittelyssä piakkoin.

Mukavaa joulun odotusta!

Herkutellen yhdessä

Nautin suuresti kokkaamisesta. Sitäkin enemmän nautin maukkaan ruuan syömisestä hyvässä seurassa ja mikäli ruoka on vielä valmistettu yhdessä, olen myyty.

Pikkusiskoni sai uuden vuosirenkaan ja porukalla juhlistimme hieman häntä sekä syksyä.

Mikään juhlahan ei ole juhla laisinkaan mikäli tarjolla ei ole kunnon evästä.

Pikkuliskon syyssynttäreiden menu:

Avokadopastaa

Mozzarellasalaattia

Foccaccia

Kuohujuoman kera

Jälkiruokana Mangojuustokakkua

Avokadopasta on mielestäni kaiken saamansa huomion ja julkisuuden arvoinen. Ihanan raikas pastaruoka, jonka kaveriksi sopii mikä tahansa salaatti sekä juoma. Ruoka täytyy syödä heti sen valmistuttua, sillä se jäähtyy nopeasti. Hupaisaa on, että ruoka on jokainen kerta hieman eri makuinan. Johtunee avokadoista ja niiden kypsyydestä? Täydellisen avokadon metsästys vain jatkuu.

Mozzarellasalaatista ei tuskin tarvi kertoa enempää. Minä olen hulluna tavalliseen salaattiin. Tämä tarkoittaa kohdallani jääsalaattia, kurkkua ja tomaattia. Toisinaan lisään sekaan paprikaa, tonnikalaa, mozzarellaa, vuohenjuustoa tai mitä milloinkin haluttaa. Hyvää vaikka sellaisenaan.

Täydellistä foccaccian ohjetta olen puolestaan etsinyt jo pitkään. Tämä viimetingassa löytämäni Välimäen resepti Mausteinen manteli-blogista (blogi vaikutti muutenkin mielenkiintoiselta) osoittautui oivalliseksi kilpailijaksi aikaisemmille kokeiluille. En  tehnyt leipää ihan ohjeen mukaan. Rosmariinit olivat päässeet kaikki loppumaan, mutta lisäsin muita mausteita hieman pintaan. Suolapitoisuus oli juuri hyvä.

Aterian kruunasi mangojuustokakku. Kakku oli väriltään kaunis, tämä tosin ei välity kuviin saakka. Maku oli raikkaan mangoinen, ei ollenkaan liian makea kuten pelkäsin. Pohjaan olisi ainoastaan saanut laittaa mielestäni ehkä hieman ohjeessa suositeltua enemmän rasvaa.

Näin saimme siskoni vanhenemaan. Hieman tanssahdimme palan painikkeeksi.