Edestakaisin

Neulevuoden 2014 tulee huipentamaan Veera Välimäen Edestakaisin-takki. Takki on ollut valmiina viimeistelyjä vaille jo hyvän aikaa, mutta sain vuoden vaihtumisen innoittamana vietyä tämänkin projektin vihdoin loppuun.

Tässä takissa kaikki on kohdallaan. Langan ostoreissu Jyväskylässä Titityyssä oli lähes terapeuttinen. Mikä voittaisikaan ostosretkeä lankakaupassa hyvän ystävän kanssa? Langan väri on silmiä hivelevä. Lanka tuntuu käteen niin pehmeältä ja neuloutui niin helposti. Ohjeet olivat helpot ja lopulta itse takki on mukava vetaista päälle. Toivottavasti vuosi 2015 on tämmöisiä elämyksiä pullollaan.

Malli: Edestakaisin, Veera Välimäki kirjasta Lankaleikki

Lanka: Vivacious DK, 100 % Superwash Merino Wool, Blue lagoon

Kulutus: 346 g

Puikot: 5 mm Knit Picksit, 80 mm kaapelilla

Tämä lanka oli puikoillani ensimmäistä kertaa, samoin Veera Välimäen neulemalli. Kumpikaan ei tule jäämään viimeiseksi. Voin lämpimästi suositella tutustumaan tähän Lankaleikki-kirjaan, kirjassa on mielestäni paljon toteuttamista odottavia malleja.

Näin loppiaisena on hyvä vielä hieman vetää kasaan edellistä vuotta. Tavoitteenanihan oli vuonna 2014 neuloa, virkata ja mahdollisesti ommellakin työ per kuukausi. Samoin ajattelin lukevani enemmän ja selviytyväni kirjasta kuukaudessa. Kuinkas tässä kävikään?

Neuloin ja viimeistelin 10 työtä ja virkkasin kolme kirjanmerkkiä valmiiksi saakka. Lukumääräisesti jäin siis tavoitteestani, mutta lankaa näihin kului yhteensä 1899 g. Ja tiedättekö, se on suurinpiirtein yhtä paljon kuin parina viime vuonna yhteensä. Olen tähän varsin tyytyväinen. Ompeluintoa kasvattelin myös vuoden aikana ja sain aikaiseksi viisi vaatekappaletta lapsille. 

Ja mitä kirjoihin tulee, nautin lukemisesta. Luin erilaisia kirjoja vuoden aikana 13 kappaletta. Yhden yli tavoitteiden. Tätä aion ehdottomasti jatkaa. Uutta lukulistaa ei sinänsä tarvitse kehitellä. Viime vuodelle laatimallani listalla on vielä muutamia lukemattomia teoksia ja kirjastosta on tarttunut mukaan jo useita opuksia, jotka odottelevat sivujensa kääntyvän.

Lopuksi vielä tavoitteena vuodelle 2014 oli juosta puolimaratoni sekä muutoinkin kuntoilla enemmän. Elää paremmin. Juoksin kaksi puolikasta, toisen keväällä ja toisen syksyllä. Jumppasin paljon. Haastoin itseäni ja nautin uusista lajeista. Pian jatkuvat jälleen aikuisbaletti ja uimakoulu, joista olin haaveillut jo vuosikaudet.

Mitä sitten olen suunnitellut vuodelle 2015? Olen ajatellut jatkaa samalla linjalla, touhuta nautiskellen. Hyvänä tavoitteena on edelleen tehdä kutakin lajia työ kuukaudessa samoin kuin lukea kirjoja edellisvuoden tahtiin. Urheilusta toivon nauttivani yhtä paljon. Ensimmäinen puolimaratoniosallistuminen on jo maksettu. 

Näissä maisemissa oli hyvä vaihtaa vuosi. Meille suotiin käsittämättömän kauniit säät pohjoisen lomallemme.

Hyvää vuotta 2015!

Revontulien loimutessa

Vuosi on ollut vauhdikas. Tämä illan nautin kaamoksesta ja toivottavasti revontulistakin. Raketeista ainakin. Vuoden vaihduttua kuittaan miltä edellinen vuosi on sitten näyttänytkään.

Yhden valmiin työn ehdin teille esitellä ennen poropiirakalla herkuttelua ja toppavaatteisiin vetäytymistä. Työ on ollut valmiina pitkään. Yksi vaivainen langanpätkä on ollut päättelemättä ja pingotukset tekemättä. Mutta nyt hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista esittelen teille tummasävyisen Revontulen.

Malli: Revontuli by AnneM

Lanka: Viron villa, musta-harmaa-violetti-sävyisenä

Kulutus: 126 g

Puikot: 5,5 mm Knit Picksit, 80 cm kaapelilla

Revontulen olen neulonut aikaisemminkin. Malli on helppo ja sen juju on langassa. Tämä sävy  on erityisesti mieleeni. Lanka vain on sen verran karheaa, että jatkuvasti en kykenisi tästä neulomaan.

Nyt olemme pohjoisessa. Talven keskellä. Rauhassa. Haluan tarjota näkymiä tämänpäiväiseltä hiihtoretkeltäni.

Ja aina kannattaa käydä kahvilla. Muonion keskustassa on Sveitsiläinen kahvila. Ehdottomasti käymisen arvoinen mikäli täällä päin liikkuu. Kauniita marenkeja lapsille vietäväksi kauppareissulta.

Ja aikaisemmin sanoin tutustuvani joulun aikana uusiin ruoka-aineisiin. Kuten sanoin Persimon oli hyvä uusi tuttavuus. Samoin olivat granaattiomena ja myskikurpitsakin. En voi käsittää miten en ole maistanut granaattiomenaa aikaisemmin. Tämä oli ihanan pirtsakkaa niin salaatin  koristelussa kuin syötynä ihan paljaaltaankin.

Myskikurpitsa pääsi poron lisukkeeksi porkkanan kaverina. Maukasta kuulloteltuna ja hauduteltuna, toki sipulilla, valkosipulilla, kermalla ja muilla mausteilla höystettynä.

Mutta nyt alamme vaihtamaan vuotta. Mukavaa vuoden vaihdetta kaikille!

Nyt on loma

Meillä on siirrytty lomatunnelmaan ja ei jakseta stressata mistään.

Ulkona on niin ihanan jouluinen valkoinen maisema, pulkkamäet ja kinokset. Sen puolesta olemme valmiita jouluun.

Siivoukset ovat suloisesti kesken ja leipomukset puolitiessä, mutta tänä vuonna olen jostakin syystä tyynen rauhallinen niidenkin suhteen.

Kaupasta olen ostanut uusia tuttavuuksia ja kokeilen mielenkiinnolla mitä niistä saa aikaan.

Ensimmäisenä kokeiltavien listalta käyttöön pääsi Persmoni tai toisilta nimiltään Sharon tai Kaki. Rakkaalla lapsella on niin monta nimeä? Mutta tämä makea hedelmä tarjosi maustamattoman jogurtin kanssa ihanan aamupalan. Toiseen mokomaan onvielä ainekset valmiina onneksi.

Neuleitakin on putkahdellut puikoilta. Minulla on onni kuulua väittelevien miesten ryhmään. Toiset väittellysukat löysivät kotinsa ja kolmannet neuloin jo valmiiksi, uskon niille löytyvän kohtuu pian käyttöä. Sukissa kulkee ilmakuuro sujuvasti koristamassa sukkaa.

Malli: Oma, Ilmakuuro
Lanka: Novita, 7-veljestä
Puikot: 3,5 mm bambut
Koot: 43 ja reilu 41
Kulutus:   116 ja 114 g

Sukat neuloin aika perussukkamallilla vahvistetulla kantapäällä. Sukkien jujuna kulkee kuvio.

Tänään laskettiin lasten kanssa pulkkamäkeä, koristeltiin kuusi ja herkuteltiin. Päiväuniaikaan laitoin takkaan tulet, pötkähdin lattialle ja luin yhden kesken olevista kirjoista loppuun.

Sarah Blake tarjosi kirjassaan Jos saat tämän kirjeen, mielenkiintoisen näkökulman toiseen maailmansotaan. Eräs reportteri kulkee ja kertoo totuuksia ihmisten elämistä ja tapahtumista. Hän tutustuu matkallaan juutalaisiin ja kuulee heidän tarinoitaan, näkee karuja kohtaloita ja auttaa. Toisaalla lääkäri lähtee kotoaan, auttaakseen tai toisaalta pakoon menneisyyttään. 

Näkökulma kirjassa oli eri kuin aiemmin lukemissani. Olen jostakin syystä aina kiinnostunut näistä juuri toiseen maailmansotaan liittyvistä hivenen romantisoiduista kirjoista. Niitä ehkä on määrällisestikin aika paljon ja niihin on helppo varmasti kehittää jos minkälaisia kohtaloita ja juonenkäänteitä. Tämä kirja tarjosi mielenkiintoisia hetkiä, mutta ajoittain ajatukseen tarttuminen vaati toistoja. Ehkä pienissä pätkissä lukeminen teki tehtävänsä tai se oli seuraus. Joka tapauksessa kirjassa kesti tovi. En silti moittisi sitä huonoksi, siinä oli todellakin hetkensä. Lopulta aika surullinen. Mutta sitähän se on, kaikki katoaa aikanaan.  

Syyslomalla

Viimeiset pari viikkoa olen luirunnut kaikkealla muualla kuin kotona välillä töiden merkeissä ja välillä ihan vain lomaillen. Tänään heräsimme viimein kotona ja tavaroita purkaessani olen vakuuttunut, että tänä syksynä ei tekeminen lopu ainakaan kesken. Matkan varrella mukaan on tarttunut niin askarteluvermeitä kuin kirjojakin, mutta pääasiassa kankaita ja lankaa. Matkan varrella on tapahtunutkin niin paljon, että en nyt oikein tiedä mistä aloittaisin ja mihin olisi hyvä lopettaa.

Matkustuksen lomassa eteen on osunut käsityökauppa jos toinenkin. On positiivista huomata, että pieniä putiikkeja on vielä olemassa, vaikka yhdestä lempikaupastani olen jälleen joutunut luopumaan se loputtua. Lisäksi kävimme ystävän kanssa vielä Oulussa kädentaitomessuillakin, mikä osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Parin vuoden tauko on tehnyt hyvää. Messuilla oli uusia juttuja aikaisempaan nähden ja itse olin tyytyväinen joulujuttujen esillä olosta. Jotta tekeminen ei loppuisi kesken, lankakeriä on tullut myös Novitalta loman aikana melkoinen kasa postipaketissa. 

Pohjoisessa asuvat tai siellä kulkevat ompelua harrastavat ovat ehkä kiinnostuneita kuulemaan, että Ottobre on muuttanut Rovaniemellä. Ihan vain viereiseen rakennukseen aikaisempaan verrattuna, mutta kankaita on paljon -50 %. Minä pakotin itseni ulos kahmittuani nämä kainalooni.

Etelä-Suomen reissun aloitimme siskoni lapsen ristiäisillä. Siskoni toivoi tyttärelleen lapasia ja minä halusin tehdä vauvelille Junasukat. Näinpä paketin suunnitteluun ei kauaa aikaa tarvittu. Kädentaitomessuilla löysin myös sopivia korttivärkkejä ristiäiskorttiin.

Malli: Junasukat
Lanka: Novita, Nalle
Kulutus: 43 g
Puikot: 2,5 mm 

Nyt leivinuuni on lämmin. Kädessä on uusi kivan oloinen keittokirja, jossa jokaiselle kuukaudelle on erilaisia reseptejä. Sivuilta löytyy myös kivoja yksityiskohtia ja pidän kuvituksesta. Sillä aikaa kun mietin uusia urheiluhaasteita keskityn hyvään oloon keittiöstä käsin.

Ashburn

Pidän itseäni tiukassa niskaotteessa tämän harvinaisen vapaapäiväni. Kuten niin monta kertaa aikaisemmin olen jo todennut, valmiiden töiden päättely on minun kompastuskiveni. En viitsinyt edes ottaa kuvaa kasasta, joka odottaa päättelyä ja käyttöön pääsyä. Päätin sen sijaan pitää huolen, että edes yksi työ tulee valmiiksi asti, kuvatuksi (vaikka ihan itse ja suoraan aamulenkin jäljiltä), punnituksi ja blogatuksi.

Tässä siis Ashburn.

Malli: Ashburn by Melanie Berg
Lanka: Ei tarkempaa tietoa.
Kulutus: 283 g
Puikot: 4,00 mm Knit Picksit 60 cm kaapelilla
Ravelryssa: Ruska

Alkuinnostukseni huiviin sain Neulovalta Nartulta. Muistin vaatehuoneessa jouten lojuvat langat, ostin ohjeen ja aloin neuloa. Malli on ollut kiva. Tämä on tämmöistä siedätyshoitoa suhtautumisongelmassani ainaoikeaan neulepintaan. Pienet yksityiskohdat neulepinnan muutoksessa tekevät huivista kuitenkin mielestäni todella kauniin. Eri väriyhdistelmillä saisi mielenkiintoisia huiveja aikaiseksi. Tosin hassua on myös se, että en oikeastaan ole koskaan erityisesti pitänyt monivärijutuista. No, tämä malli puhutteli joka tapauksessa.

Lankana käytin huivissa vuosia takaperin sukkalangaksi Käsityökauppa Ilosta ostamaani lankaa. Lanka ei soveltunutkaan sukkiin ja on odottanut toista käyttökohdetta jo pidemmän aikaa. Lankaa taisi jäädä vielä kolme vyyhtiä, tiedä vaikka syntyisi vielä toinenkin huivi.

Neulomisen lomassa olen tehnyt muutakin, vaikka päättelytöitä olen vältellytkin. Eilen sain päätökseen myös toisen ikuisuusprojektilta tuntuneen homman. Anna Gavalda, yksi lempikirjailijoistani, ei vakuuttanut minua tällä kertaa. En varmasti kuulunut kohderyhmään, mutta teksti oli myös töksähtelevää ja pohmahteli alati aiheesta toiseen. Tai sitten en vain ollut sopivalla tuulella tämän kirjan lukemiseksi. Kahlasin kirjan kuitenkin läpi.

Ja näiden myötä jatkan neulomista. Haluan saada uuden projektini pian valmiiksi, jotta seuraavalla kerralla Jyväskylässä käydessäni voin hyvällä omalla tunnolla ostaa uusia ihania lankoja TitiTyystä. Se on ihastuttava paikka.

Maijani mun

Maija, mielessäni pitkään pyörinyt neulemalli, on niin ihana kuin sen toivoin olevankin.

Joululomalla reissuun pakkaillessamme mietin mitä neuloisin. Jostakin takaraivon sopukasta mieleeni nousi pitkään harkinnassa ollut malli. Löysin kivat langat ja ostin ohjeen. 

Automatkoilla ja mökkeillessä paita eteni nopeasti. Vasta hihojen palmikkokierroissa vauhti alkoi hidastua. Neuloin paitaa nurjalta puolelta, jotta sain neuloa lähes koko ajan oikeaa. Ensimmäisen hihan palmikkokierron kohdalla, eräänä tammikuun alkupäivien yönä neuloin silmät sikkuralla puoli unessa, kun en olisi millään malttanut siltä päivältä neulomista lopettaa. Mietin miten päin palmikkokierrot tulevat nurjalta puolelta ja jatkoin neulomista jonkin matkaa. Onneksi uni tuli pian. Unissakin hihat pyörivät mielessäni ja aamulla muistin nähneeni  unta, että olin kuitenkin aloittanut palmikkokierrot väärän hihan mukaisesti. Näinhän se olikin. Onneksi purettavaa ei ollut paljoa.

Paita valmistui ja mikä ihaninta, päättelytöitä ei ollut paljoa. Muutama nappi (jotka osoittautuivat jälleen kerran haasteellisimmiksi suorittaa) ja muutama langanpää. Ja paita on valmis käyttöön.

Ja kyllä minä tykkään.

Malli: Maija, Mari Muinonen

Lanka: Drops, Nepal

Kulutus: 583 g

Puikot: 5,5 ja 6,0 Knit Picksit, 80 cm kaapelilla

Malli oli helppo, nopea neuloa ja kuitenkin siinä oli sitä jotakin mikä pitää mielenkiintoa yllä. Juuri tällaisista malleista tykkään. Vielä kun paita on kauniskin. Mitä sitä muuta neuleelta voi enää toivoa.

Dropsin Nepal-langasta olen asusteita neulonut aikaisemmin ja pidän neuletuntumasta. Neulepinta on mukavan rouheaa ja palmikot näkyvät kivasti. Lanka ei ole ollenkaan kutittavaa, vaikka lanka hivenen semmoiselta näyttääkin. 

Toivoin paidan valmistuvan keväthangille. Paita valmistui kyllä hyvissä ajoin, mutta nähtäväksi jää tarviiko keväthangilla liiemmin hiihdellä. Paita on päässyt kuitenkin jo kovaan käyttöön.

Tytär toivoo, äiti toteuttaa

Tytär toivoi itselleen kaulaliinaa. Sen tuli kuulemma olla toooosi pitkä ja värinä ehdottomasti ainakin vaaleanpunaista. Niinpä kauppareissulla annoin tytön valita langat ja tikuttelin hänelle huivin. Nyt hän ihmettelee, että miten hänelle niin pitkä huivi neulottiinkaan. Varsin tyytyväiseltä vaikuttaa kuitenkin.

Malli: Kaulaliina patenttineuleena

Lanka: Novita, Hile

Kulutus: 142 g

Puikot: 8,0 mm

Pitkästä aikaa neuloin näin paksua lankaa. Novita Hile -langasta syntyy aika kaunis neulepinta patenttineuleella ja lanka kimaltelee sievästi. Ensimmäistä kertaa tätä tikuttelin ja voisin neuloskella vastakin. Neule valmistuu paksusta langasta todella nopeasti. Miinuspuolena ainoastaan, että kädet eivät tahdo kestää paksuja puikkoja. Välipalaneuleena tämä meni kuitenkin mukavasti.

Edelleen työpäivän jälkeen valoa on liian vähän valokuvaamiseen, vaikka päivä piteneekin hurjaa vauhtia. Nyt lanka on oikeastikin vaaleanpunaista harmaan rinnalla.

Vuosi on alkanut aika mukavasti. Lankaa olen kuluttanut tälle vuodelle jo sen mitä koko viime vuonna yhteensä. Edelleen intoa puhkuen jatkan puikoilla olevien töiden parissa.

Se oli tammikuu

Tammikuu, nautin lämpimästä. 

Tulen palaessa pesässä. 

Villasukat jaloissa näissä,

viltin mutkaan kiertyneissä.

Tammikuu, odotusta kesästä. 

Keskellä pakkasen eläessä. 

Kuuraiset on puut ja puput pienet, 

syöneet ovat pensaat lienet.

Tammikuu, polttaa voi vielä kynttilöitä.

Illat ovat onneksi vielä pimeitä.

Pakkanen kipristää vielä nenänpään, 

tekee mieli palata sisään lämpimään.

Alkoi runotuttamaan kesken kaiken.

Nyt on helppo vaihtaa kuukautta, kun laatimilleni listoille on mahdollista tehdä merkintöjä. Virkkauslistalla oli kirjanmerkki, se valmistui viime päivinä. Neulelistalla oli Maija-paita itselleni ja se ei paljoa olekaan enää kesken. Valmiiksi sain kuitenkin ensin helmikuun kohdalle kirjatun vauvalahjan.

Malli: Junasukat

Lanka: Drops, Fabel

Kulutus: 30 g

Puikot: 2,50 mm, KnitPro sukkapuikot

Malli on tuttu. Omille lapsille aikaisemmin neulotut sukat ovat olleet kovasti käytössä ja yhtään moitteen sanaa en ole mallista löytänyt. Sukat pysyvät hyvin jalassa ja kasvavat mukavasti jalan mukana. 

Kirjalistalla oli Cecilia Samartinin kirja La Peregrina. Se on luettu. Harvinaista kyllä, kirja ei jättänyt niin tyhjää oloa loputtuaan kuin pelkäsin. Jään innoissani odottamaan jatkoa (luin jostakin, että semmoista olisi odotettavissa). Kirja oli kuitenkin hyvä. Ensimmäisen osan luin aikanaan ihan hetkessä, tässäkin kirjassa oli imunsa. Kerrontaa elämän kiemuroista, ennalta arvaamattomasti, syvällisesti ja kuvailevasti erilaisin juonen kääntein. Tämä kirjailija alkaa olemaan lempikirjailijoideni kärkipäässä.

Edessä on helmikuu, odotuksia täynnä.