maanantaina, tammikuuta 30, 2017

66 astetta pohjoista leveyttä

Minua hieman häiritsee miksi kirjan nimi on 66 astetta pohjoista leveyttä. Reykjavik kuten myös Snaefellsnes, johon kirjan tapahtumat pitkälti sijoittuvat sijaitsee 64. leveyspiirillä. Pohjoinen napapiiri (66. leveyspiiri) menee tarkalleen islannin pohjoisrannikolla tällä hetkellä siirtyen hiljalleen koko ajan. Ehkä tämä kerrottiin kirjassa, saattoi olla jonkun paikankin nimi, mutta en enää muista. Nimi on voinut tuntua myös myyvemmältä kuin 64 astetta pohjoista leveyttä.


Vuoden vaihteen kohokohtia.

Michael Ridpaht tarina 66 astetta pohjoista leveyttä sijoittuu talouskriisin jälkeiseen Islantiin. Luin juuri ennen tätä kirjaa Ridpathin aikaisemman teoksen Varjojen saartama. Kirjoissa päähenkilöt pysyvät samoina, tapahtumapaikat ja tapahtumiin liittyvät henkilöt vain vaihtuvat. Tyypillistä poliisidekkareissa ja minä pidän tästä tyylistä. Kirja lähtee kulkemaan jotenkin jouhevasti, kun osa päähenkilöistä on tuttuja. Enemmän kirjasta Lukuneuvoja-blogissa.

Osittain kirja 66 astetta pohjoista leveyttä tuntui myös mukavalta luettavalta, kun juuri loka-marraskuun vaihteessa kävimme mieheni kanssa Islannissa ja yhden päivän ohjelmaamme kuului Snaefellsnesin kiertäminen.

Suunnittelimme matkaa jo hyvissä ajoin ja sitten löysin netin syövereistä ZigZag on Earth sivuston ja sieltä kartan. Olimme ajatelleet käydä useammassa näistä paikoista, mutta muutama lisäkohde tarkentui. Liikkuminen on sen verran hitaampaa ja nähtävää niin runsaasti, että jokaisen paikan vuoksi on mahdotonta pysähtyä, mutta kun pysähdyimme nautimme siitä hetkestä.


Map Snaefellsnes Things to see
Lähde: https://www.zigzagonearth.com/snaefellsnes-things-to-see/


Muutamia kuvia matkaltamme. Lähtiessämme Reykjavikista Snasefellsnesiin satoi ja hiljalleen taivas aukesi. Täydellinen päivä. Illalla vielä oikaisimme jäsenemme lämpimään altaaseen taivasalla. Ei näkynyt revontulia, mutta rentouttavaa oli.


Todistettavasti neulomiani islantilaisneuleita
on ulkoilutettu. 

Matkasimme meren ali menevän tunnelin kautta.
Töissä olen alati maan alla ja paljon syvemmällä,
vesi elementtinä pään yläpuolella jännitti kuitenkin.

Satunnaisia pysähdyspaikkoja.








Reykjavik on aina yhtä ihana yksityiskohtineen kaikkineen.



Aina vain tuntuu, että menisin takaisin milloin vain.

keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017

Viimeistellään vuosi 2016

Eihän tämä mennyt huonostikaan, nyt jos saisi vuoden 2016 viimeisteltyä.

Tässä vaiheessa aina tuntuu, että onko sitä saanut mitään aikaiseksi. Blogia selatessa tulee kuitenkin mieleen kaikki vuoden aikana tapahtuneet asiat ja juuri tämän vuoksi olen jatkanut blogin pitämistä vuodesta toiseen, vaikka välillä aika kortilla onkin.

Matkoista en ole ehtinyt kirjoitella mitään, mutta monenlaista on tullut koettua silläkin saralla. Kävimme ystäväni kanssa keväällä Tallinnassa käsityömessuilla ja joulukuussa sekä joulutoreilla että lankatehtaalla ja tekstiilitaiteilijalla. Kesällä vietimme perheen kanssa lähes kaksi viikkoa Italiassa kierrelle, majoituimme ensimmäisen viikon Gardajärvellä ja toisen Pisassa. Loka-marraskuun vaihteessa matkasimme toistamiseen miehen kanssa Islantiin. Jos jotakuta kiinnostaa matka, matkajärjestelyt ja tai muuten vaan joku matkoista, voin kyllä näistä kirjoitella.

Ja viimeiset käsityöt. Onnea on käsityöystävät. Onko todellista onnea sitten se, että heitä on kaksi. Joulun alla mietin, kuinka voisin muistaa näitä ystäviäni jouluna. Heidän kanssaan yhdessä vietetty aika on odottamisen arvoista. Molemmille löytyi kirja ja päätin pitkään mielessä hautoneen kirjanmerkin toteuttaa kirjan kaveriksi. Selasin ja selasin ja sopivaa ohjetta ei löytynyt, joten lopulta yhdistelin monta ja sovelsin loput.





Malli: Kukka kirjanmerkki, ihan itse sovellettu
Lanka: Varaston perukoilta
Kulutus: 6 g
Puikot: 2,5 mm, metalliset! Tuli kiire ja nämä ainoastaan olivat käsillä heti.


Nämä kirjanmerkit onnistuivat hyvin. Mukavaa pientä näpräilyä ja valmista syntyy kuitenkin kohtuu äkkiä. Tahtoisin itsellekin samanlaisen =)

Työkaverini puolestaan joulun alla kysyi onnistuisiko minulta neuloa kravaatti. No, onnistuuhan se. Vähän mittailtiin ja suunniteltiin ja purettiin. Lopulta ompelin vuorikankaan ja taas muistan miksi sitä välttelen. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Kravaatti valmistui ja ihan kivan näköinenhän siitä tuli.




Malli: Kravaatti, Oma
Lanka: Novita, 7-veljestä
Kulutus: 29 g
Puikot: 3,5 mm, bambut


Näin ollen.... Olen neulonut vuonna 2016 kaikkiaan 2704 g lankaa, ohutta lankaa, paksua lankaa, värikästä lankaa ja lankaa. Ei niin paljon, mutta suurella sydämellä. Paljon syntyi sukkia ja suuria suunnitelmia. Näistä on hyvä aloittaa vuosi 2017.

Ja viimeiseen kirjaan. Elämäni kirjakasojen keskellä on muodostunut minulle oikeaksi nautinnoksi. No, mies ei ole tästä aina niin hyvillään, toisinaan kun istun vain kirja nenässä ja sitten siirrellään kasoja. Mutta kyllä on nautinnollista kun löytää hyvän kirjan.

Michael Ridpathin kirja Varjojen saartama oli mieheni löytö. Hän pyysi tuomaan sen kirjastosta, siellä käydessäni ja luki kirjan hetkessä. Ajankohta oli sopivasti ennen Islannin matkaa ja hän tuumasi, että saatan myös tykätä kirjasta. Syksy oli kiireinen ja kirja kulki joka paikassa mukanani. Luin sivun siellä ja toisen täällä. Vasta jouluna ehdin tarttua lopulta kunnolla kirjaan ja sitten sen luinkin hetkessä.




Kirja on jännäriksi aika kevyt, mutta kerronta on miellyttävää. Tapahtuman kulku ei ole ennalta arvattavaa ja kerronnan lomassa kuvaillut maisemat ja yhtymäkohdat saagoihin tekivät tästä ainakin itselleni mielekästä luettavaa. (Jos haluat lukea teoksesta enemmän katso esim. Kirjavinkit). Uuden vuoden aloitin sitten tämän seuraajalla, mutta siitä enemmän myöhemmin.

Näin lukukokemukseni on täyttynyt 14 teoksella vuonna 2016. Näin ilmaistuna se tuntuu kyllä aika vähältä, mutta tavoitehan on ollut kirja per kuukausi. Pääasia, että joukkoon on mahtunut hyviä teoksia, jotka pitävät lukuintoa yllä.

torstaina, tammikuuta 19, 2017

Sukkasia

Vielä viimevuotisista.
Aloin kaivelemaan puhelimen kuvia postattavaksi ajatellen, että muutama kuva ja se on siinä. Olin jo ihan ehtinyt unohtaa, että minähän olin neulassut sukkaparin jos toisenkin ennen vuoden loppua.

Ensimmäisistä tuli mieleen 7 veljestä, ei pelkästään langan vuoksi. Erään perheen pojat saivat kaikki äitinsä valitsemilla väreillä omat sukkansa. Poikia ei ole seitsemää, mutta kyllä neljässäkin on jo veljessarjaa.




Kiljukoon nyt kaikkein kaula,

koska mielin virren laulaa
voimasta seitsemän miehen.





Malli: Jo tutuksi tullut Hearty Man Plaid Socks by Kathleen Treanor
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm bambut
Kulutus: Vihreät 141 g, Mustat 156 g, Vaaleat 129 g ja Siniset 156 g.


Olen neulonut Hearty Man Plaid Socks -mallilla jo aika monet sukat ja edelleen olen sitä mieltä, että sukat on sekä erittäin mukava neuloa ja ovat niin hyvän näköiset. 7 veljestä toimii lankana näissä todella hyvin.

Kampaajani kysyi joulun alla josko voisin auttaa häntä joululahjassa omalle kuntovalmentajalleen. Tuumasta toimeen ja mielestäni aika mukavat sukat syntyi. 




Malli: Oma, perussukka kuvioin
Lanka: Novita, 7 veljestä
Kulutus: 148 g
Puikot; 3,5 mm bambut


Neuloin ensimmäistä kertaa tekstiä suoraan sukkiin. Teksti onnistui aika kivasti mielestäni ja pienet raidoitukset tekivät sukista aika pirtsakat.

Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, neuloin siskolleni ja hänen tyttärilleen sukat joululahjaksi. Ajatuksen taustalla oli Virosta saamani röyhelövillitys ja halusin pitsiä ja nauhaa sisältyvän sukkiin.





Malli: Novita, Naisten pitsisukat, jota sovellettu tyttöjen sukkiin
Lanka: Novita, Nalle
Kulutus: 161 g siskon sukkiin, 64 g isompiin ja 51 g pienempiin lasten sukkiin.
Puikot: 2,5 mm Knits Picksit




Tykästyin tähän pitsisukkamalliin ja haaveena olisi neuloa itsellekin joku päivä samanlaiset. Malli muuntui aika helposti pikkuisiksi sukiksi. Oli ihana antaa kaikille siskon perheen naisväestä samanlaiset sukat.

Siinä oli viime vuoden viimeiset sukat. Vielä on luvassa viimeiset neulomukset, viimeinen kirja ja yhteenveto. Sitten voidaan siirtyä tähän vuoteen.

perjantaina, tammikuuta 13, 2017

Todellisuuden toisella puolen

Jo kauan aikaa sitten suunnittelin Ruska-huivin. Menneenä jouluna halusin antaa semmoisen lahjaksi Mummolleni. Mummo on se henkilö, jolta olen saanut avun käsityörintamalla, kun apua tarvitsin. Lisäksi vanha mummola oli ehtymätön materiaalivarasto, löytyi uutta ja vanhaa kangasta, vanhaa kenkää ja laukkua. Uudemmassakin mummolassa on vintti, vaan siellä en ole enää niin paljon vieraillut. Viimeisimpänä aarteena löytyi kuitenkin vyyhdinpuut. Pientä fiksailua ja pääsevät käyttöön. Näinpä oli mukava antaa lahjaksi Mummolle huivi.




Malli: Ruska, oma
Lanka: Virolainen liukuvärjätty villa
Kulutus: 128 g
Puikot: 4,5 mm Knit Picksit

Lanka oli tuttua paksumpaa Viron villaa. Aina yhtä mukavaa neuloa.

Vaikka en ole päivitellyt kirjojakaan, niin lukenut olen kuitenkin vielä loppuvuonnakin.




John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa oli koukuttava lukukokemus. Kirjasampo -blogissa annettu kuvaus, "Poika raidallisessa pyjamassa kertoo pienen Bruno-pojan tarinan sota-ajan Saksassa. Tätä kirjaa et luettuasi voi unohtaa!", on lyhykäisyydessän täydellinen. Kuinka todellisuus voi olla samassa ajassa toiselle niin toisenlainen.




Conny Palmkvistin teos, En päästä sinua, oli surullinen. Ymmärrys siitä, että jokaisen äiti kuolee joskus ja puhelu "minulla saattaa olla vähän syöpää" voi johtaa eteenpäin nopeammin kuin saattaa arvatakaan. Kirjaa lukiessani minulla oli vahva tunne, että tällä haettiin synninpäästöä tai purettiin tunteita. Olen tyytyväinen, että luin. Saattoi vierähtää kyynelkin.

torstaina, tammikuuta 12, 2017

Sukkia suurella sydämellä

Vuosi 2016 tuntuu olleen oikea sukkavuosi. Tarkoitus oli neuloa enemmänkin, mutta neulominen on niin ihanaa siitäkin syystä, että se mitä ei ehdi tänä vuonna voi aina toteuttaa seuraavana vuonna.

Tyttärelleni oli suunnitteilla jo pitkään pirtsakat raitasukat ja kyllä hän näistä tykkäsikin. Aluksi olin neulomassa ainoastaan pinkkipohjaisesta langasta, mutta halusin tasoittaa levotonta ilmettä yksivärisellä raidoituksella. Mielestäni nämä onnistui aika kivasti, tuovat mieleeni Peppi Pitkätossun.




Malli: Perussukka omasta päästä
Lanka: Vaaleaa Nallea sekä Pinkkiä lankaa muistaakseni Austermannilta
Puikot: 2,5 mm bambut
Kulutus: 56 g

Lanka on ohutta ja nämä sopivat tyttärelle käytettäväksi missä ja minkä kenkien kanssa tahansa. Ja käytössä näyttävät olleenkin.

Jo syksyllä neuloin sukat myös ystävälleni, joka väitteli. Minun ei kauaa tarvinnut miettiä mallia, sillä viininpunainen oli ensimmäinen mieleeni tullut väri ja sopi täydellisesti Novita-lehdessä olleisiin sydänsukkiin. Ajatuksenani oli, että ystäväni saa ojentaa jalkansa ja lueskella ihan vain romaaneja suuren työn päälle.




Malli: Sydänsukat, Novita
Lanka: 7- Veljestä, Novita
Puikot: 3,5 mm
Kulutus: 199 g


Malli osoittautui todella mukavaksi neulottavaksi ja kuvio kerrallaan työ edistyi vauhdikkaasti. Koon mallaaminen oli helppoa, sillä yställäni on prikulleen saman kokoinen jalka kuin itselläni. 




Viime vuoden viimeisetkin työt pyrin päivittelemään tällä viikolla vastaavanlaisina pikalounaspäivityksinä, jotta päästäisiin pian vaihtamaan touhut kuluvaan vuoteen.

Hyvää alkanutta vuottaa!