Jo kolmatta päivää taltutan kotiamme yhdessä miehen kanssa. Tavaran paljous on huimaava ja joitakin esineitä säästän ihan vain unelmaa varten. Nyt eletään aikaa ennen oikeaa omaa kotia. Odottavan ajan sanotaan olevan pitkä ja kun tästä omasta kodista ei ole vielä tietoakaan aika saattaa tuntua pian kahta pidemmältä ellei tässä nykyisessä kodissa tee jotain. Tavaraa lähtee jälleen kiertoon, mutta langat yllättävät minut aina. Nyt keksin jälleen uuden säilytyssysteemin langoille. Toivotaan, että tämä olisi jo toimiva.
Erinäisiä paperikasseja löytyi siivouksen edetessä viisi isoa paperikassillista. Älkääkä edes kysykö miten se on mahdollista. En tiedä itsekään. Nyt osa niistä pääsi kuitenkin hyötykäyttöön. Jokaisessa pussissa on ainoastaan yhtä lankalaatua, yhdessä pussissa yksittäiset ihastuttavimmat lankakerät ja yhdessä seuraavaksi puikoille tulevat. Ajatustasolla uskon tämän nyt toimivan. Tehokkaasti jos neuloisin jotakin lankaa se voisi vaikka loppua ja hyllyyn tulee tyhjä tila. Sitten ehkä voin ostaa jotain uutta tai sitten kaivan seuraavat langat laatikoista, joita on edelleen melkoinen pino. Vaatehuoneessa tämä värikkyys ehkä vain piristää.
Lankoja, ainakin 3 mm puikoilla neulottavat, voi nyt kuluttaa taas urakalla. Jo eilen saapui uudet puikot katkanneiden tilalle. On mukavaa, kun asiat hoituu mutkattomasti viiveettä.
Näiden katkenneiden puikkojen vuoksi eräs ideani toteutui hyvin hitaasti. Lyhyillä sukkapuikoilla kitkuttelin illalla pimeässä mustaa lankaa ja nyt ymmärrän hyvin miksi neulon yleensä niin vähän rakastamallani mustalla värillä. Yksikin palmikko neuleessa ja johan menee tihrustamiseksi, saati jos niitä erehtyy neulomaan useamman. Alkuperäinen ideani ei onnistunut, mutta aloituksesta tuli joka tapauksessa mukavan näköistä ja näin mieheni sai pipon. Pipo on kuvattu minun päässäni ja on hieman liian suuri. Miehelle onneksi sopiva.
Malli: Pipo, oma
Lanka: Novita, Nalle
Kulutus: 51 g
Puikot: 3,25 mm, Knit Pro
Tätä mustaa Nallea vain riittää ja riittää. Normaalisti kerä olisi loppunut kesken, mutta ei nyt kun toivoisin kerien loppuvan. Vieläkin aion ehkä yhden pipon silti neuloa tällä samaisella langalla mikäli maltan erään mallin poltellessa mielessä.
Unelma omasta kodista ei ole ainut mistä haaveilen. Olemme miehen kanssa ajatelleet matkustaa New Yorkiin viimeistään kymmenennen hääpäivämme kunniaksi. Siihen on vielä matkaa, mutta täytyyhän unelmia olla ja niitä mielelläni ruokinkin ajoittain hieman. Meidät veisi sinne musiikki ja tietysti myös kokemus. Enkä tietysti jättäisi väliin tilaisuutta tutustua paikalliseen käsityöantiinkaan. Siksipä ostin itselleni "unelma" kirjan pelkästään kansikuvan innoittamana.
Kirja vaikuttaa hyvältä. Vaihteeksi on kiva lukea käsityökirjaa jossa on tarina. Mietin vain millä langalla lähtisin tuota kannen Mondrian Skyline-mallia kokeilemaan. Kaapissa ei ole mitään lankaa oikealla tiheydellä. Yritän niistä kuitenkin ehkä löytää sopivimman.
2 kommenttia:
Minullakin on täällä Heimolassa tavaroiden paikoilleen laittamisen vaihe. Olen 7 vuoden aikana kerännyt vaatehuoneellisen tavaraa, jota en muistanut olevan olemassakaan. Saa nähdä koska saan kaiken paikoilleen.
Onneksi ei ole määrä aikaa.
Se on kyllä positiivinen puoli tässä järjestelyssä, että löytää ajoittain tosi kivoja juttuja joiden olemassa olon on tosiaan unohtanut täysin.
Lähetä kommentti