Arkena

Syystä tai toisesta en ole omistanut mustaa talvipipoa, vaikka olen semmoista usein kaivannut. Pukeutumiseni värimaailma on ajoittain hieman tylsää. Vaikka kuinka yritän hankkia ja tykkäänkin eri värisistä vaatteista, mustat kuluvat loppuun ja värilliset täyttävät kaappeja. Nyt herättelin henkiin tauolla ollutta juoksuharrastustani ja ostin oikein uuden juoksupuvunkin. Sopivan paksuinen pipo oli enää ainoa puute harrastuksen jatkamiselle.

Toivoin rentoa peruspipoa, joka käy niin urheiluun kuin muuhunkin käyttöön. Sen sain.

Malli: Pipo, oma
Lanka; Novita, Nalle
Puikot: 3,0 mm Knit Pro
Kulutus: 53 g

Pipon tuli olla riittävän ohut, musta ja toteutettu varastossa olevista langoista. Mustaa Nallea tuli ensimmäisenä vastaan ja pipon paksuuden totesin juuri sopivaksi. Istuvuuteen olen myös tyytyväinen.

Mustan langan neulominen luo aina omat haasteensa etenkin näin pimeään aikaan. Ehkä juuri tästä syystä nämä mustat neuleet ovat jääneet niin vähäisiksi. Nyt kuitenkin kun olen päässyt vauhtiin, mustien neuleiden virralle ei näytä tulevan loppua.

Oman haasteensa tähän kaikkeen tuo myös arki, kuten ehkä kuvista huomaattekin. Ainoa valoisa aika on päivällä, jolloin mies ei tietenkään ole kotona. Lapsetkin ovat vielä liian pieniä kameran käyttöä ajatellen. Niinpä laitoin pipon päähän ja venyttelin käsiä niin kauas kuin sain, yritin olla liikkumatta ja osua kohteeseen. Muutaman kerran onnistuin. Hyvät naurut sain ainakin aikaan. Jalustahan olisi olemassa, mutta se oli kaapissa ja yritin napsia kuvia pikku-ukkelin hätyytellessä vähän väliä hytkyttelemään vaunuja.