Pientä pintaremonttia

Pitkin matkaa muuton jälkeen olemme sisustaneet, järjestelleet ja hieman remointoineetkin. Nyt alkaa hiljalleen muodostumaan vahvempia mielikuvia, mikä voisi sopia mihinkin huoneeseen ja mikä miellyttäisi omaa silmää. Tästä syystä en ole koskaan halunnut kiinnittää seiniin liian äkkiä juuri mitään. Tavarat ja taulut löytävät itsestään paikkansa hetken kuluttua kuitenkin. Toki kiinnitystyöt joutuu itse vielä tekemään.

Muutama seinä talossa vaati ehdotonta ehostusta. Oma makuuhuoneemme remontoitiin kaikkien seinien osalta jo kesälomalla. Maalasimme seinät hangen-valkoisella. Olin kaupassa tippua pyllylleni tajutessani kuinka monta eri valkoisen sävyäkin on olemassa, muista väreistä puhumattakaan. Yksi seinistä tapetoitiin lisäksi "risukko"-tapetilla. Vaikka kuinka yritin katsoa kaikenlaisia tapetteja, tämä halusi seinällemme ja olen ollut tyytyväinen. 

Tytön huoneen seinät olivat aika kamalassa kunnossa ja tapettikaan ei ollut kovin pikkutyttömäinen. Menneenä viikonloppuna hetkellisen päähänpiston seurauksena päädyimme repimään lasten kanssa vanhat tapetit alas ja miehen kanssa laitoimme uudet seinään. 

Huoneeseen on tulossa vielä muuta pientä ehostusta, jotta saisin luotua tytölle hieman satumaailmaa omaan huoneeseen, mutta tämä oli jo hyvä alku. 

Ja lopuksi vielä esittelisin kauan sitten lupaamani sukat. Kuvassa olevat neuloin kesälomamatkalla anopilleni. Toiveissa oli auttaa häntä kiusanneissa jalkavaivoissa. Neuloin itselleni samalla mallilla kesäsukat, mutta en ennättänyt edes kuvata niitä ennen kuin menivät hukkaan. Eivätköhän tule vielä vastaan jostakin ennemmin tai myöhemmin.

Malli: Nilkkasukat

Lanka: Austerman, Step

Puikot: 3,0 mm

Kulutus: 48 g

Nilkkasukkien malli on vanha hyväksi koettu. Mallia on mukava neuloa ja pidän sen istuvuudesta. Näihin palaan varmasti vielä jatkossakin.

Syksy

- Takkatulen loimua
- Kynttilöitä
- Höyryäviä teekuppeja
- Kuumia keittoja
- Hyytelöitä
- Lämpimiä vilttejä
- Villapaitoja
- Sukkia
- Pipoja
- Kauniita värejä
- Kirpsakoita aamuja
- Villavilliä
- ...

Niistä on minun syksyni tehty.

Tämänkin vuoden odotus on päättynyt, syksy on saapunut. Ainoa ikävä puoli syksyssä on, että yleensä on hirvittävä kiire. Positiivista tässä kiireessä on, että se muodostuu pääasiassa mukavista asioista.

Puikoilla on paita pojalle ja viltit valmistuvat lujaa vauhtia.

Arvontaa

Niin kääntyi kesä elokuuhun ja on arvonnan aika. 

Onnettarena arvonnassa toimi tyttäreni pojan menestyksekkäällä häirinnällä. Palikkalaatikosta kuitenkin saatiin arvonnan voittaja selvitettyä.

Onnea Sirutin arvonnan voitosta. Lähettäisitkö yhteystietosi minulle sähköpostilla, jotta saan laittaa yllätyksiä postin kannettavaksi.

Loman jälkeen

Loman jälkeen olo on jotenkin irtonainen. Työpöydän ääressä tuntuu kuin siitä olisi ollut poissa ties kuinka kauan ja ajatukset harhailevat jossakin aivan muualla. Äkkiä ne ajatukset onneksi kuitenkin kasaantuvat ja työt alkavat sujumaan.

Ilokseni pääsen pian esittelemään kahdet valmistuneet sukat. Olemme kesälomalla istuneet autossa lukemattomia tunteja ja olen vihdoin saanut tartuttua jälleen puikkoihin. Näistä kerron enemmän pienen kuvaustuokion jälkeen tuonnempana.

Vaikka loma oli lyhyt ennätimme touhuta monenlaista. Yksi huoneista vaati ehdotonta ehostusta ja jouduimme toteamaan materiaalivalinnan vaikeuden. Kuinka jo pelkästään valkoista maalia voi olla niin montaa eri sävyä? Mieleisen tapetin löytymisestä puhumattakaan. Nyt remontti on tehty ja viimeiset sisustukselliset seikat vain vaativat hiomista.

Vihdoinkin tilan tarjotessa mahdollisuuden lankojen lajitteluun ja järjestelyyn yritän tehdä sen kunnolla. Langoilla puljaaminen on kyllä terapeuttista puuhaa. Eri värit ilahduttavat silmää ja eri langat virittävät päähän uusia ideoita.

Ja siinä missä minä järjestelen lankojani mies sisustaa omassa sopessaan. Meille on löytynyt suorastaan uusi yhteinen harrastus, koti-ideoiminen.

Nyt odotan ilmojen viilentymistä, jotta saan pitää takassa tulia ja toteuttaa uusia ideoita.

Näissä merkeissä muistutan vielä parin tunnin päästä päättyvästä arvonnasta. Käythän laittamassa kommentin mikäli haluat osallistua.

Tervetuloa meille

Istun iltaa kynttilän valossa ja katselen ulos. Täällä on ihana vesisateinen kesäilta. 

Yksi elämäni suurimmista haaveista on toteutunut. Meillä on nyt oma koti, jossa on pihaa lapsilla temmeltää ja minulla työntää sormeni multaan. Ensimmäinen käsitöitä sisältävä laatikko on vasta kannettu sisälle, mutta sieltä ne kantautuvat varastosta pikku hiljaa. Pihalla vapaa-aika kuluu nyt kuin itsestään ja neuleet saavat odottaa vuoroaan. Blogi saattaa silloin tällöin sisältää jatkossa myös kodin laittoa koskevia aiheita aikaisempaa enemmän, tämä postaus nyt ainakin. 

Pieniä yksityiskohtia:

Poikamme ristiäisissä ollut koriste on päässyt edustustehtävään, toivottamaan vieraat tervetulleeksi.

Saimme ystäviltämme lahjan, jossa Onnea uuteen kotiin -kyltti toimitti kortin tehtävää. En raaskinut sitä laittaa heti minnekkään laatikon syövereihin. Kyltti on päässyt koristamaan WC:tämme.

Mieheni puolestaan täytti vuosia ja sain oivan idean. Hän sai lahjaksi Block-valaisimen muiden lahjusten ohella. Lahjan valintaan saattoi hieman vaikuttaa mieltymykseni kyseiseen valaisimeen. Ilman tätä hienoa veruketta se olisi kyllä jäänyt hankkimatta. Onneksi mieskin tuntui pitävän valaisimesta. Ennen kuin se pääsee arvoiseensa paikkaan joudumme vielä remontoimaan hieman seinäpintoja. Siihen saakka nautimme valosta katsomatta ympärille sen tarkemmin.

Touhut pihalla ovat kuitenkin vieneet kaikelta voiton. Ristiriitaisin tuntein tosin. Ulkona ollessani tunnen tarvetta touhuta sisällä ja päin vastoin. Niinpä meillä on kaikki ollut pitkään oikeastaan iloisesti sekaisin. Olemme purkaneet sitten tavaroita pitkälti lasten mentyä nukkumaan. Ehtiihän tuota vielä nukkua! Vaikka todellisuudessa kesäloman lähentyessä olemme tainneet simahtaa koko porukka ja juhannuksen jälkeen emme ennen viime viikonloppua tainneet laittaa yhtään ainoaa tavaraa enää paikoilleen.

Pihalla olemme kuitenkin touhunneet ja satoa näyttäisi tulevan ihan mukavasti. Jo useampi kurkku on kasvanut hyvän kokoiseksi, tomaatit pyöristelevät poskiaan ja mansikat punertuvat muiden kasvien ja yrttien ohella.

Pikkuinen isäntämmekin kulkee tontilla maanomistajan elkein, kädet taskussa ja kumisaappaat jalassa.

Tämä taisi olla 200:s postaus tämän blogini aikana. Olisikohan tuo ihan ensimmäisen blogiarvonnan aika? 

Josko sovimme näin! Arvontaan osallistuvat kaikki tähän postaukseen nimimerkillä kommentoineet. Sovitaan näin extempore käynnistetyn arvonnan osallistumisajan loppumiseksi heinäkuun viimeinen päivä, silloin kun lomani loppuu. Suoritan arvonna elokuun ensimmäisenä päivänä arjen jo pyörähdettyä käyntiin.