Pääsiäisenä

Tänä vuonna päätimme viettää perheemme kesken pääsiäistä ihan kotioloissa ulkoilun ja hyvän ruuan merkeissä. Säät kuitenkin soivat meille enemmän lepoaikaa sisätiloissa kuin olimme toivoneet. Muutaman kerran puimme kumisaappaat jalkaan ja loiskuttelimme vesisateen keskellä mm. hakemaan pajunkissoja maljakkoon. Kauniiksi maisemia ei ikkunasta katsottuna voi sanoa, ehkä tämäkin on yksi syy miksi en ole kevätihmisiä. Optimistisena ihmisenä näen valon kuitenkin pilkottavan, kevään ja kesän jälkeen tulee aina ihana syksy.

Pidempien vapaiden aikana on aina mahdollista touhuta erilaisia askareita ja on ihana huomata kuinka paljon kaksi ja puolivuotiaan kanssa voi jo toteuttaa erilaisia asioita. Leipomisesta ei ole edelleenkään tullut sen siistimpää touhua kuin aikaisemminkaan, mutta rairuohon kasvattaminen sujui mallikkaasti. Kasvaneessa ruohossa koristeet eivät saaneet kuitenkaan kauaa viihtyä. Tyttäremme ensikosketus suklaisiin pääsiäismuniin oli näkemisen arvoinen.

Siskoni pyysi aiemmin ompelemaan hänelle kesäjuhliin mekon, syntymäpäivälahjaksi. Hänen syntymäpäivänsä ovat vasta lokakuussa, mutta usein hän keksii tarvitsevansa jotakin jo hyvissä ajoin ennen sitä. Hupaisaa, mutta helppoa syntymäpäivien kolkuttaessa ovelle.

Malli: Moda 2/2009, Malli 8
Kangas: Jotakin viskoosipohjaista mummolan vintiltä.

Mekko onnistui mielestäni hyvin. Vyöllä koristeltuna mallista saa istuvan ja juhlallisen tai ilman vyötä mekko oli ihanan ilmava ja kauniisti laskeutuva kesämekoksi. Harmi vain, että emme ennättäneet kuvata mekkoa hänen päällään. Olen edelleen todella tyytyväinen Modan kaavoihin, niihin en ole pettynyt vielä koskaan.

Pitkästä aikaa kaivettuani ompelukoneen esille innostuin ompelemaan muutakin tai sitten tämä työ innosti minut kaivamaan ompelukoneen esille. Kummin päin lie. Tyttäremme on ollut jo pitkään ihastunut muumeihin. Yllättäen pienen tytön lempihahmo on mörkö. Kaupassa olen ihastellut muumilakanoita, mutta jättänyt ne aina ostamatta. Kangaskaupan kautta kulkiessani löysin kaunista mustavalkoista Iltamuumi-kangasta ja näin tyttäremme pääsi nukkumaan muumien keskelle. Taustalle ompelin puhtaanvalkoisen kankaan niin täkkipussiin kuin tyynyliinaankin. Tyttäremme kasvot olivat onnesta soikeat hänen mennessään ensimmäisenä iltana uusiin lakanoihin nukkumaan.

Aikaisemmin kerroin neulovani muutamaa työtä tilauksesta. Molemmat ovat valmiit, mutta neulepaitaa en voi viimeistellä ennen kuin voin tehdä viimeiset mallaukset. Kasvavan mahani vuoksi en voi sovittaa paitaa itselleni neuleen tilaajan ollessa hyvin hoikka ja palan halusta nähdä paidan valmiina. Hieman jännittää kuinka se loppujen lopuksi onnistui. Toinen näistä oli huivi ja ehdotin malliksi Shetland Trianglea. Tähänkään malliin tulen tuskin koskaan pettymään.

Malli: Shetland Triangle kirjasta Wrap Style
Lanka: TeeTee, Kamena
Puikot: 3,5 mm Knit Picks

Kamenan väri sopii huiviin mielestäni hyvin etenkin sen mennessä syntymäpäivälahjaksi syksymmällä. Mikäli tulen tästä langasta vielä neulomaan samaisen huivin voisin puikkojen kokoa kasvattaa vielä hieman.

Lopuksi vielä jotakin viimeisteltyä kasasta, jonka aikaisemmin esittelin. Muutamat näistä ovat menneet jo lahjaksi, nämä jäävät odottelemaan syysmarkkinoita.

Pöllö-sukista

Pöllö-sukkien ohjetta on päivitetty. Neuloskelin jälleen muutamat sukat ja tarkastelin ohjetta muistin virkistämiseksi. Huomasinkin siinä muutaman puutteen ja virheenpoikasenkin. Nämä on nyt korjattu.

Tunnustan

Olen joskus aikaisemmin tunnustanut omaavani erittäin huonot valmiudet neuleiden viimeistelyyn mikä oli alun alkaen yksi olennainen syy bloginkin perustamiseen. Muutama vuosi on kulunut jopa itselleni yllätykseksi todella hyvin töiden päättelyn suhteen. Nyt joudun kuitenkin tunnustamaan, että todellisuus ei ole kuitenkaan ihan sitä miltä se voisi näyttää.

Pidän raitasukista, ennen kaikkea sellaisista joiden raidoitus on tehty itse. Nämä kaunokaiset ovat olleet kaapissa jo niin kauan, että en edes muista koska sain ne valmiiksi. Tämän kaltaiset raitasukat teen yleensä 7-veljeksestä. Valitsen sopivan pohjavärin ja sitten nappaan kaapista muutamia lankakerän loppuja, jotka jaan kahtia. Näin saan raitalangat riittämään purkamatta molempiin sukkiin samoissa määrin ja hävitettyä muutamia lukemattomista lankanytyistä.

Hiljattain saimme kutsun pohjoisen hiihtoladuille ja kuinka ollakaan huomasin kaikkien sukkieni olevan joko likaisena tai paikkausta vailla ja voitte uskoa, että jälkimmäisen toteuttamiseen tulee menemään todella kauan. Nyt kun ollaan rehellisyyden nimissä liikkeellä todettakoon, että ensimmäinenkään ei ollut yllätys vaan olen jo useita viikkoja nukkunut mieheni 45 koon villasukat jalassa (mikä ei ole ollut helppoa jalkani ollessa korkeintaan kokoa 37).

Onneksi nämä sukat oli kuitenkin vain päättelyä vaille valmiit ja sain ne pääteltyä hyvissä ajoin ennen perille pääsyä. Näin minun olisi tullut tehdä joulureissullakin, sillä silloinkin sukat olivat mukana pääteltävänä. Turhaan.

Nautimme todella tästä keväisestä retkestä ja ilmoista. Hiihtelimme, ulkoilimme, nautimme yhdessä olosta ja hyvästä ruuasta.

Otimme perspektiiviä latusukkiin



ja teimme lumitöitä.

Varjopuolena kotimatkallamme oli ilmeisesti norovirus. Tyttäremme alkoi voimaan pahoin jo lauantaina päiväunien jälkeen, mutta se ei muuten hänen menoaan hidastanut kuin hetkellisesti. Sunnuntaina kotimatkalla päiväunilta herättyään hän ikävä kyllä voi pahoin autossa ja loppu matka ei ollutkaan enää niin rattoisa. Minä aloin voimaan pahoin loppumatkasta ja mies kirvasi vieressä pidättäen hengitystä. Kunnes hänkin alkoi voimaan pahoin illalla kotona. Tätä kesti muutaman päivän ajan ja toivottavasti tauti ei pesiydy meille uudelleen pitkään aikaan. Nyt olemme senkin edestä nauttineet hiihtolomasta hyvin voivina, vaikka suunniteltu mummolan reissu jäikin sairastelun vuoksi käymättä.

Näitä muutamaa sairastelupäivää lukuunottamatta olen neulonut kuin tuulispää. Pahalta vain näyttää, että raitasukkien kanssa piillyt ongelmani on moninkertaistunut.

Näille kaikille pitäisi vielä tehdä jotain ja puikoilla on kaksin kappalein tilaustöitä, joiden kimpussa olen innokkaasti. Syksyisiä markkinoita ajatellen valmista on kuitenkin syntynyt hyvää tahtia. Enköhän saa päättelytyöt tehtyä siihen mennessä. Näytän töitä tarkemmin kunhan ne ovat täysin valmiita.

Nautinnollista

Olin hiljattain vähällä työllistyä vakinaisemmin, näin ainakin toivoin. Toisin kuitenkin kävi ja jatkan osa-aikaista työtäni maaliskuun loppuun. Äärettömän kiireisen ajanjakson jälkeen olen kuitenkin vain nauttinut näistä muutamasta vapaapäivästä, jotka olen vihdoinkin tälle vuodelle saanut. Olen neulonut sydämeni kyllyydestä kaiken sen ajan, jonka olen hereillä pysynyt. Tarkoituksenani on saada erityisesti eräitä syksyisiä markkinoita silmällä pitäen mahdollisimman paljon valmista neuletta aikaiseksi. Hiljalleen kasvava mahani asettaa rajoituksensa iltaisin väsymyksen muodossa ja syksylle en halua jättää mitään valmisteluita tietäen tuolloin tekemistä riittävän muutenkin.

Me olemme saaneet nauttia vauvan tuoksusta runsaasti tänä vuonna muutoinkin lähipiirimme ansiosta. Ystäväpiiriimme on tämän vuoden aikana syntynyt jo kuusi vauvaa ja emme ole edes helmikuun loppuun vielä päässeet. Olin ällistyä alkaessani laskemaan tätä saldoa. Kuluneen viikon aikana vauvaviestejä on tullut kolme ja tämä pitää minua kiireisenä puikkojen parissa. Onneksi nyt on enemmän aikaa.

Tora Frosethn Little sister´s dress on ollut pitkään neulottavien listalla. Ensimmäinen on neulottu ja näitä tulen neulomaan vielä useita. Jos en tarpeeseen niin ihan huvin vuoksi. Malli on mahtava ja loppu tulos niin suloinen. Tätä varten minun tulee kuitenkin hankkia lyhyempi pyöröpuikko, sillä liian pitkällä pyöröpuikolla neulepinta jäi hieman epätasaiseksi ja pitkä siima hankaloitti muuten niin nautinnollista neulomista.




Malli: Little sister´s dress by Tora Froseth (Ravelry)
Lanka: Novita, Nalle
Puikot: 3,0 mm


Otin työn autoon matkallamme Kuopion seudulle. Kaapista nappasin sopivan väristä Nalle-lankaa ja nämä liian pitkät pyöröt lyhyempien puutteessa. Nalle toimi mekossa hyvin, ainoastaan silmukkamäärät tuli laskea uudelleen, sillä ohjeessa oli käytetty ohuempaa lankaa. Tämä ei tuottanut kuitenkaan ongelmia neulottaessa. Juuri sopivan väriset napit löytyivät omista varastoista helposti, hamstraan aina kaikki kauniit etenkin vihreät napit mitkä vastaan tulevat.




Valmiiksi sain myös huivin itselleni. Jouduin totisesti pakottamaan itseni neulomaan tämän huivin loppuun, mutta valmiiksi sain kuitenkin. Pidän huivista ja väristä, mutta tämän huivin neulominen oli ehkä tylsintä mitä olen koskaan tehnyt.




Malli: Tekstiiliteollisuuden huivimalli
Lanka: Sandnes Mini Palet
Puikot: 8,0 mm
Kulutus: Alle kerä.




Mini Palett on miellyttävän tuntuista lankaa ja huivi on kevyt ja ilmava. Paksuilla puikoilla neulominen ei ole vain koskaan ollut hyväksi käsilleni. Jostakin syystä ranteeni tahtovat kipeytyä ja se saattaa olla myös yksi syy neulomisen tuskaisuuteen tämän huivin kohdalla. Tästä syystä ihmettelenkin, että miksi pöydällä odotteleva seuraava työ on 8 puikoilla neulottava.

Pilkahdus pinnan alle

Joulukuun, kuten tammikuunkin, teema on ollut ylitsepursuava kiire. Alkuperäinen suunnitelmani oli tehdä jouluvalmistelut rauhassa, rakkaudesta jouluun. Toisin kuitenkin kävi. Miellyttävien uutisten myötä työrintamalla aikataulu heitti volttia. Onneksi kuitenkin ennätimme joulun viettoon mökille. Nautin joulusta puoli kuolleena nukkuen monet päiväunet päivässä, mitä en tee ikinä. Onneksi saimme kuitenkin viettää joulun rauhassa perheen kesken.

Vuoden vaihteen jälkeen armoa ei aikataulujen suhteen ole jaettu. Tästä päivästä alkaen elämän meno kuitenkin jälleen rauhoittuu. Ainakin hetkeksi.

Ympärivuorokautisen työnteon lomassa aika lankojen parissa on rajoittunut lankojen siirtelyyn ajoittain pois muun elämän tieltä. Toissa viikonloppuna oli yksi vapaa päivä ja istahdin neulomaan. Kyllä siitä päivästä nautinkin. Olin ajatellut viettäväni päivän ulkoillen perheeni kanssa, mutta en ollut harmissaan liki 30 asteen pakkasesta viettäessäni sitä puikkojen parissa viltin alla.

Aloitin pienellä työllä. Ystäväni sai pari viikkoa sitten pienen nyytin. Pienille pojille on aina hankalampi keksiä ihania pikkuneuleita lahjaksi, mutta slipoveri on mielestäni aina suloinen. Hieman turhamainen vaatekappale pienelle miehelle, mutta lämmittää kuitenkin. Paketoituna college-housujen kanssa pakettia ei voi edes sanoa turhamaiseksi, suorastaan tarpeelliseksi.




Malli: Oma
Lanka: Novita, Nalle Colori
Puikot: 3,0 mm


Slipoveri syntyi omasta päästä ja vanhasta muistista. Tein muutama vuosi sitten toisen ystäväni poikavauvalle slipoverin, muistaakseni Novitan ohjeella (en voi tarkistaa, sillä tuolloin en vielä kirjannut kaikkea niin tarkasti ylös). Alkuperäinen ajatukseni oli neuloa raitaslipoveri, mutta Novitan Nalle Colori ei mielestäni soveltunut raidoitettavaksi vihreän sävyn kanssa, joka oli toinen vaihtoehtoni. Näin syntyi slipoveri palmikkokuviolla. Lankana Nallea pidän edelleen hyvänä peruslankana ja vaikka en suosikaan yleisesti pätkävärjättyjä lankoja pidin tätä sopivana värinä pikkuiselle poikavauvalle. Olen väristä entistä vakuuttuneempi neuleen valmistuttua.

Malli oli helppo neuloa. Palmikko syntyi matkan varrella neuleen edistyessä, jonka ns. täytin helmineuleella. Pyöröneuleena toteutetun vartalo-osan ansiosta vältyin myös sivusaumojen ompelulta, mikä ei edelleenkään ole lempitouhuani.

Nyt rötkötän pari iltaa todennäköisesti tekemättä mitään. Käperryn vilttiin ja katson kaikkia turhanpäiväisiä sarjoja, joita en ole ennättänyt katsoa viikkokausiin. Sitten toivon neulepuikkojen takertuvan jälleen hyppysiini. Kaikenlaisia ideoita olisi jälleen pää puolillaan.