Kevät on edennyt kauheaa vauhtia. Se suorastaan yllätti tänäkin vuonna omakotitaloasujan. Ruoho vihertää ja pihahommat ovat levällään. Mutta olen yrittänyt olla liikoja stressaamatta, tekee sen minkä ehtii naatiskellen. Positiivista on, että kaiken touhun lomassa olen ehtinyt lukemaan ja neuleitakin on valmistunut useampia.
Jo hyvän aikaa sitten eräällä työreissullani sain yhden kirjan luettua loppuun. Vuorossa oli Carlos Ruiz Zafónin Enkelipeli. Kirja oli toinen kirjasarjan teos jonka luin, Taivasten vanki oli ensimmäinen. Enkelipeli oli Taivasten vankia synkempisävyisempi kirja ja keskittyi pääasiassa David Martinin hahmon ympärille. Ajoittain pidin kirjasta kovasti. Kirjaneidon tarinahuoneessa kirjaa on kuvattu hyvin. Ajoittain itselleni jäi kirjasta kuitenkin hiukan valjakka olo. Kirja haki välillä kulkuaan ja paikoitellen olen samaa mieltä Jokken kirjanurkan kommenteista. Kirjasta puuttui ehkä jonkinlainen viimeistely. Silti en jättäisi kirjaa lukematta.
Ensimmäinen tämän vuoden kahdestatoista matkasta suuntautui Jyväskylään, jonne menimme tyttäreni kanssa viettämään teatteriviikonloppua. Muutamia vuosia takaperin, hänen ollessaan hieman pienempi, lupasin viedä hänet viettämään tyttöjen viikonloppua sitten kun hän on vähän isompi. Nyt hän ilmoitti minulle joululomalla, että on aika lähteä viettämään tätä tyttöjen viikonloppua. Onhan hän jo seitsemän. No, ei siinä äidin auttanut kuin ottaa tietokone eteen ja alkaa etsimään vaihtoehtoja viikonlopun kohteeksi. Annoin tyttärelle erilaisia teatterivaihtoehtoja, joista hän sai valita mieleisensä. Vaihtoehdoista ylitse muiden ylsi Jyväskylän kaupunginteatterissa esitetty Viiru ja Pesonen - Kun Viiru oli pieni ja katosi. Tämä esitys hurmasi niin tyttären kuin äidinkin. Lavastus oli kekseliäs, hahmot hupaisia ja juoni viihdyttävä. Viikonlopun aikana ulkoilimme, kiertelimme kaupungilla ja söimme hyvin ulkona. Tyttären mentyä nukkumaan aloittelin uudet sukat, jotka valmistuivat hetki sitten.
Malli: Kahlittu, Tiina Kuu
Lanka: Drops Fabel, harmaa ja Novita Nalle, valkoinen
Puikot: 2,5 ja 3,0 mm Knit Picksit sekä 80 cm kaapeli
Kulutus: 58 g
Kahlittu -sukat ovat mielestäni kauniit. Niissä yhdistyy sievästi kohoneulonta ja kirjoneule. Neuloin nämä sukat pitkillä sukkapuikoilla ja ensimmäistä kertaa eläissäni tein kaksi sukkaa yhtä aikaa. Parasta tässä oli se, että ei tarvinnut laskeskella toisen sukan kohdalla kierroksia kavennuksille sun muille. Sukat tulivat automaattisesti samanlaisiksi. Tämä kokeilu ei varmasti jäänyt tähän. Nämä sukat pääsivät omiksi yösukikseni, nukunhan villasukilla kesät talvet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti