Urheilu on mukavaa, mutta siinä on toinenkin puoli. Vastapainoksi tarvittaisiin ravitsevan ruuan lisäksi lepoa ja lihasten huoltoa. Syöminen on helppoa, siitäkin nautin urheilun lomassa. Mutta, hierojalle ei ihan jokaisen kipeän lihaksen kanssa viitsi lähteä. Tässä kohdassa myös myönnän, että venyttelijänä olen luvattoman laiska. Yksi ryhmäliikuntatuntien paras anti onkin mielestäni vaihtelevuuden lisäksi kunnon venytykset.
Joku totesi jossakin yhteydessä, että mene naimisiin urheiluhierojan kanssa tai hanki rullailulaite. Tässä elämänvaiheessa, kun on mies ja lapset, koin helpommaksi hankkia tuon rullailulaitteen.
Parin päivän kokemuksella tämä rullailu vaikuttaa paljon enemmän minun jutulta kuin pelkkä venyttely. Tuntuman saa jotenkin paljon paremmin eri lihaksiin ja sitten voi vain rullailla.
Erilaisia ohjeistuksia löytyy netistä pilvin pimein (esim. täältä ja täältä). Joskopa ottaisin itselleni tavoitteeksi tällä harjoituskaudella pitää enemmän huolta itsestäni harjoittelun ohella.
Lenkkeilyni on turvattu ainakin kerran viikossa, tytön harjoitusten aikaan. Hän tuntuu olevan innoissaan uudesta harrastuksestaan, jalkapallosta.
Ja ei, hän ei ole heti vaihtopenkillä. Odottaa harjoitusten alkua.
Aika suloisia ovat nämä tyttöfutaajat. Kaikki on sävysävyyn. Varusteet voi olla kuinka poikamaisia tahansa, mutta yksi rusetti täytyy ilmeisesti aina löytyä (huomaa panta =) ). Äiti pääseekin ompeluhommiin. Kuulemma tulisi saada shortsit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti