Minulla on pitkät hiukset, ollut lähes aina. Kerran leikkasin hiukseni lyhyiksi, niskaan saakka. Kuinka ihanalta tuntuikaan merituuli kesällä niskassa. Pitkät hiukset tuntuvat kuitenkin kotoisammilta vaikka unelmoinkin lyhyestä kiharasta sormilla sekoitettavasta mallista.
Hiuksia pidän harvoin enää valloillaan. Etenkin talvella niskaan syntyvät takut ovat työläitä irrotella ja toisaalta töissä taikka lasten kanssa touhutessa avoinna olevat hiukset ovat touhujen tiellä. Niinpä heti ensimmäisenä aamulla sutaisen hiukset sökerölle tai poninhännälle. Kaipasin kampaukseen pientä piristystä mallia muutamatta.
Hiuksia pidän harvoin enää valloillaan. Etenkin talvella niskaan syntyvät takut ovat työläitä irrotella ja toisaalta töissä taikka lasten kanssa touhutessa avoinna olevat hiukset ovat touhujen tiellä. Niinpä heti ensimmäisenä aamulla sutaisen hiukset sökerölle tai poninhännälle. Kaipasin kampaukseen pientä piristystä mallia muutamatta.
Erimuotoisista ja värisistä puupalikoista sekä kuminauhasta (27 cm per pampula) syntyi veikeitä pampuloita. Itse ihastuin etenkin neliskulmaisiin pompuloihin. Näinkin pienessä työssä on kuitenkin haasteensa. Tyttöni ihastui puupalikoihin niin, että meinasi koko homma jäädä tekemättä. Lopulta tyttö etsi palikoista pareja ja pujoitti ne kuminauhaan minun pyöräyttäessä niistä pampuloita. Mukavaa yhdessä puuhastelua näin isänpäivänä.
2 kommenttia:
Tuli kuule heti semmonen vahva mielikuva niistä lyhyistä sormikiharoista sun päässä! Olisi tosi vinhan näköinen. Suosittelisin kyllä kokeleilemaan, mutta satun tietämään tunteen, kun vuoden päästä ikävöi pitkiä hiuksiaan... Toisaalta, nehän kyllä kasvaa takaisin. Lopulta. Ne sun kukkaset oli ihania. Saatan varastaa tuon idean liittää hiukan hillitympi kukka pinniin ja laitan niitä tytön eskarimyyjäisiin:)
-Iro-
Kiitos Iro =) Suosittelen pinnejä, tosi mukavaa touhuilua. Pikku kukkaan löytyy suoraan ohje jämälanka -kirjasta.
Lähetä kommentti