Maanantaita

Salainen neuleystäväni piristi päivääni nettikortilla. Ystävänpäivänä voin kuulemma odotella pakettia saapuvaksi. Taidankin mennä jo nyt ovelle odottamaan :) Oli niin mukava saada kortti, että lähetin hyvää mieltä eteen päin omalle salaiselle ystävälle.

Eilen aloitin lauluharjoittelut kunnolla tälle keväälle. Näistä harjoituksista oli muutakin hyötyä kuin pelkkä laulamisen ilo. Odotteluhetkinä jatkoin hartianlämmitintä, joka on jo pitkään ollut keskeneräisten korissa.




Työ on ihan hyvällä mallilla (kuten oli viime keväänäkin), josko saisin sen tänä talvena kuitenkin käyttöön. Työssä käytettävät puikot (10 mm) ovat lainassa ystävältäni, joita hän jo pikku hiljaa alkoi kaipailemaan. Elikkä työn olisi syytä valmistua, sillä purkaminen ei yleensäkään ole minulle vaihtoehto. Väri minua kyllä hieman ihmetyttää. Mistähän olen keksinyt valita moisen värin, kun en punaisesta erityisemmin perusta. Minulla ja punaisella värillä on sitten ihmeellinen suhde. Jos katson kaupassa esimerkiksi jotain vaatekappaletta, kiinnitän jostain kumman syystä monesti huomioni johonkin punaiseen. Joskus olen punaisia vaatekappaleita hankkinutkin ja sitten parhaimmillaan ne löytyvät myöhemmin kaapista lappuineen päivineen. Omituista.