Rodos

Kevätväsymys on tipotiessään ja ajatukset ovat kesäsuunnitelmissa kuten myös kevään matkassa. Pääsiäistä päätimme viettää kotona vaikka toisin olimme suunnitelleetkin. Poistamme pommin, joka täällä tuntuu jyllänneen kaikki paikat sekaisin ja vietämme rauhaisaa aikaa perheen kesken. Tämä äitikin kun tuntuu lapsista ilmeisen normaalilta jälleen neuloessaan harva se hetki.

Tänä keväänä suuntaamme Rodokselle, jonka vuoksi neuloin tyttärelle boleron hartioita lämmittämään. Unelmissani jo istuskelen illalla tavernassa hyvän ruuan äärellä ja sitä ajatellen tämänkin boleron päätin neuloa. En ole Rodoksella aiemmin käynyt, mutta toivon ruuan olevan yhtä maittavaa kuin muualla Kreikassa. Pääsiäistä vietämme perinteisesti kreikkalaisen ruuan merkeissä ja herättelemme makunystyröitä jo valmiiksi.

Malli: Oma, nimettäköön Rodokseksi
Lanka: Schoeller & Stahl, Savanna (55 % viskoosia ja 45 % puuvillaa)
Puikot: 4,5 mm
Kulutus: 103 g

Malli onnistui toivotulla tavalla. Halusin boleroon, jotakin kevennystä pitsineuleen muodossa. Aaltoileva palmikko ja sen vierellä oleva reikäneulos keventää juuri mukavasti neulepintaa lämmittäen kuitenkin hartioita. Tyttö sovitteli boleroa välillä innokkaasti. Viimeisen sovituksen yhteydessä hän tuumasi, että ihan vähän täytyy enää äiti neuloa hihoja. Pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että hihat voivat olla myös puolipitkät etenkin jos on lämmintä.

Annoin tyttärelleni muutaman lankavaihtoehdon ja hän valitsi tämän, sievästi kimaltelevan langan. Kaikki kimaltava tuntuu nyt olevan tytölle mieleen. Lanka on minulle uusi tuttavuus, joka on odottanut puikoille pääsyään jo kotvasen aikaa. Langassa on hivenen kova tuntu, mutta uskoisin sen pehmenevän ainakin jonkin verran käytössä. Savanna on kuitenkin helposti neulottavaa ja neulepinta on sievä, joten voisin ehdottomasti neuloa tästä jatkossakin. Samaista lankaa löytyykin vielä useampi kerä valkoisena ja mietin josko tyttärelle ennättäisin vaikka mekonkin neulasta. Tai itselleni boleron.

Testineulontaa

Aikaisemmin keväällä Epa kyseli, josko joku haluaisi testineuloa hänen suunnittelemansa neuleen. Onneksi ilmoittauduin innokkaaksi testailijaksi. Tämän keväinen kevätväsymys ei varmaan ilman tätä ohjetta olisi taittunut muuten koskaan, siltä ainakin tuntuu.

Vauvan kietaisupaita ohjeesta syntyi, kuten oli tarkoituskin. Mallin tulisi olla 40 cm:nen. Niin pieniä meillä ei olla oltukaan, joten ajattelin lahjoittaa tämän paikalliseen sairaalaan jos ottavat vain vastaan. Täällä on tapana ainakin täysiaikaisena syntyneet lapset pukea villanuttuihin.

Malli: Vauvan kietaisupaita
Lanka: Novita, Nalle
Puikot: 3,0 ja 3,25 mm
Kulutus: 61 g


Ohje oli selkeä. Aikaisemmin en ole neulonut paitaa helmasta, liittämällä hihat mukaan ja tekemällä raglan-kavennukset. Lopussa ei nyt odottanutkaan yhtään kappaleiden yhteen liittämistä. Pieni paita valmistui niin nopeasti, että toimii melkein terapianeuleena. Paita on vieläpä niin suloinen.

Kevät

Maaliskuussa olen saanut hieman neulottua. Paino on todellakin sanalla hieman. Toivon voivani esitellä jotakin valmista mahdollisimman pian. Sitä ennen pitäisi kuitenkin tarttua jonakin iltana puikkoihin.

Kaikki ympärilläni olevat ihmiset hihkuvat kevään ihanuutta, uuden puhkeamista ja auringon paistetta. Itsestäni tuntuu, että lakastun.

Lasten kanssa olen onneksi oppinut nauttimaan jo enemmän kesästä. Joka päivä olemme onneksi kuitenkin lähempänä ihanaa, inspiroivaa syksyä.

Hyvä päivä

Tästä nautin. Salakavalasti värimaailmaan tullut uusia pitkään hylkimiäni värejä. Kappaleiden ulkoa opettelu voisi olla myös puuduttavaa. Tänään se ei ole.

Mielipiteeni Kaarnasta ei ole muuttunut, mutta lahjanaruna se on todella kaunis. Sukuumme on syntynyt pieni, hartaasti odotettu vauva. Hänelle postitan pieniä paketteja enkä malttanut olla paketoimatta.

Helmikuu on kulunut lankahamstereiden merkeissä. Yhtään uutta lankakerää ei kaapeistani löydy. Muutama neulekirja löysi kuitenkin tiensä kotiimme.

Tyytyväinen olen siihen, että en hankkinut uusia lankoja. Tempaus sinällään ei ehkä sopinut minulle muuten. Neulomisesta tuli hieman pakonomaista. Aivan kuin pitäisi koko ajan neuloa kamalasti (vaikka niinhän teen normaalistikin). Neulominen on kuitenkin vain tapani rentoutua ja luoda. Luomiselle ei muutenkaan tässä hektisessä elämänvaiheessa ole riittävästi tilaa. Onneksi kuitenkin kokeilin, sillä olen tätä useita kertoja ajatellut kokeilevani. Toisaalta ensi vuonna elämäntilanne voi olla paljon rauhallisempi ja voin nauttia tämän kaltaisista tempauksista ihan eri tavalla.

Uutuusarvoa ei viimeisissä neuleissa ole. Pidän mallista edelleen. Jatkossa kun neuloskelen näitä kyseisiä sukkia lisäilen ne vain grammoihin, joita itsekseni huvikseni seurailen tänä vuonna.