Helmikuu on vaihtunut maaliskuuhun. Tarkoitukseni oli jo hyvän aikaa sitten tehdä kunnon helmikuupäivitys, mutta arjen nurjapuoli vei mennessään. Olemme sairastaneet viime viikkoina koko talven edestä. Olemmekin olleet koko talven niin terveitä.
Kuunvaihteessa olin lähes murheen murtama katoavasta talvesta. Käväisin kuitenkin lasten kanssa pohjoisessa mummoloimassa ja itse sain suksia niinä päivinä minkä jaksoin.Hiihtosää ei pohjoisessakaan ollut normaali, mutta lunta riitti. Sukset lipsui lauhassa säässä, mutta nautin niin jokaisesta hikipisarasta ja lykkäyksestä, jotka ladulla sain aikaan. Selvisin tästä murheesta siis ihan suosiolla ja olen alkanut oikeastaan odottaa jo saapuvaa kevättä.
Jos kuitenkin sen verran kokoaisin helmikuuta, että tavoitteessa on pysytty. Kirja on luettu ja valmiina on sekä virkkaus että neule. Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaista muistelen edelleen lämmöllä. En ole oikeastaan kyennyt kunnolla aloittamaan seuraavaa kirjaa sen jälkeen, hauskat jutut jäivät niin mieleen pyörimään. Neulomani Maija-paita valmistui todella hyvään aikaan. Lämmin kevät on mahdollistanut sen käytön paksun paidan kanssa sellaisenaan. Paita on ollut yksi parhaista projekteistani, nyt ainakin tuntuu vielä siltä. Tyttärelleni virkkailin puolestaan kaulahuivin helmikuussa. Sekin on ollut käytössä lähes päivittäin.
Maaliskuussa tämä mainitsemani arjen nurjapuoli on hidastanut käsitöiden tekoa. Olen ollut iltaisin ihan poikki. Nyt lopulta vielä kun sain lapset terveiksi, sairastuin itse. Tässä sitä haastetta sitten piisaakin, jotta malttaa parantaa itsensäkin kuntoon. Mutta hiljaa hyvää tulee, kierros silloin ja toinen tällöin, ja valmistakin syntyy.
Aurinkoista kevättä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti