... kuten yhdessä paljon pitämistäni elokuvista sanotaan. Olemme kyllä saaneet nauttia hyvistäkin säistä. Tänä kesänä vain lähes poikkeuksetta tarttuessani maalisutiin, taivas on piristänyt pienellä tai vähän suuremmalla sateella. Näin myös tänään. Forecan sadekartan ylläpitäjät on varmasti lahjottu. Tai ehkä saan rangaistukseni nyt. Pienenä minulle sanottiin, että hämähäkkejä ei saa tappaa. Tuolloin oli uhkana kuulemma sade. Olen varmasti monesti kertonut kuinka paljon rakastan sadetta, arvata saattaa minun listineen joka ikisen hämähäkin joka näköpiirini osui. Harvoin sain sadetta kuitenkaan lahjaksi, ehkä ne tulevat viiveellä.
Tänään vuorossa oli melkoisen kulahtaneessa kunnossa oleva terassi. Pesin optimistisesti toki koko terassin ja mietin mistä aloittaisin.
Työ eteni vauhdikkaasti.
No, homma olisi jäänyt kesken joka tapauksessa. En ostanut Tikkurilan Valttia yhtä purkkia enempää, koska lähdin maalikauppaan hetken mielijohteesta. Jäi terassin tarkemmat mitat ottamatta ja minulla oli sellainen mies rintaliivikaupassa -olo. No se terassi on tämän verran tähän suuntaan (mitoin matkaa varmaan jaloillani) ja sitten siinä on semmoiset levennykset (voin vain kuvitella kuinka hienosti tämän muotoilin käsilläni ilmaan). Ja kuten varmaan ne tarkat kuppikootkin olisivat jääneet rintaliivikaupassa autuaan epäselväksi, jäi tarkemmat neliötkin määrittämättä. Tätä Valttiahan saa kuitenkin lisää mikä päivä tahansa, joten ei mitään hätää. Tulihan se sadekin.
Mutta terassista tulee nätti. En tiedä mistä syystä maalaaminen on niin rentouttavaa puuhaa. Ainakin siinä näkee käden jäljen oitis ja jos lopputulos vielä miellyttää silmää, työ on todella palkitsevaa.
Nyt voin ylpeänä (vaikkakin lasten pitkän odotuksen vuoksi hieman häpeissäni) esitellä valmista leikkimökkiä.
Mökkihän on ulkoa tietenkin talomme värinen, mutta sisäpuolelle maalasin ikkuna- ja ovenpuitteet päinvastaisella värityksellä. Pelkkä valkoinen olisi ollut mielestäni hieman kalvakka. Jäin vielä miettimään olisiko listoja pitänyt maalata harmaaksi. Antaa lasten nyt kuitenkin leikkiä hetki uudessa majassaan.
En kyllä mökin ostohetkellä ajatellut, että kyllä tämä tämmöinen porrasmalli aiheuttaa useita sydämentykytyksiä. Poika tulee portaita melko huojuvalla tyylillä. Pyynnöistä huolimatta ja uhman valtaamana ei suostu pitämään mistään kiinni ja minä yritän olla sekaantumatta sydän kurkussa. Tänään pysyi onneksi pystyssä ja toivottavasti oppii nopeasti.
Mökki on sisustettu. Lasten omalla tyylillä. Molemmille on yksi tyyny. Ihanasti ne on sijoitettu nurkkaan ihan vieri viereen. Molemmat ovat tuoneet yhdet kirjat. Kun kirjoja ei lueta ne näemmä sijoitetaan seinälistan päälle. Mökissä on yksi liina ja siihen asetellaan molempien aurinkolasit ihan vierekkäin. Sääntönä kuulemani mukaan on, että sisään saa tulla vain neljä kerrallaan. Ja aina on kuulemma myös koputettava.
Tänä kesänä minun käsityöni ovat olleet tämän kaltaisia. Neuleet ovat kulkeneet mukana, mutta kirjat ja muut askareet ovat vieneet voiton. Edes niitä valmiita neuletöitä en ole saanut pääteltyä. Mummon minulle kutomat matot sain pestyä. Pidän todella paljon tämmöisistä perinteisistä matoista. Olisi ihana ehtiä kutomaan jälleen itsekin, mutta siitä on kyllä varmaan vielä pari vuotta tingittävä.
Tänään on viimeinen lomapäivä. Aamulla työt kutsuvat, ensi viikolla jatkuu edelleen työn ohessa tekemäni opiskeluhommat ja urheilu pitää varmasti huolen lopusta vapaa-ajasta päivisin. Ehkä iltaisin istun sitten jälleen ja neulon. On ihanaa, että suuntana on jälleen syksy.
Mutta jos jotakuta kiinnostaa kannattiko kirja lukea loppuun. Kyllä kannatti. Pihalla makoillessani ja lukiessani yritin olla niiskuttamatta, ainakaan kovin äänekkäästi. Yritin lukea viimeiset sivut niin hitaasti kuin mahdollista ja venyttää taas tätä edessä häämöttävää loppua. Kirja oli hieno kuvaus ystävyydestä, toisaalta rakkaudesta, omista valinnoista ja yleensä elämästä. Tekisi ihan mieli lähteä käymään Kuubassa.
Kannoin jo uuden kirjapinon sängyn viereen. En vain osaa vielä päättää mitä näistä seuraavaksi lukisin. Nora ja Alicia jätti taas sen tyhjän olon loputtuaan, hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti