torstaina, maaliskuuta 22, 2012

Ajan kuluksi

Aika kuluu kuin itsestään. Touhua riittää siellä sun täällä ja kaikki tuntuu olevan hieman levällään. Hieman on tässä kohdassa ehkä jopa lievä käsite. Toivon kuitenkin pian pääseväni kertomaan suurista suunnitelmistamme. Vielä ei ole kuitenkaan sen aika ja pidän teitä jännityksessä.

Sillä välin näytän kuvan, jonka olen näköjään napannut jo 18. helmikuuta. Siitä saakka olen ollut aikeissa päivittää blogiani, mutta muut asiat ovat vieneet voiton. Ehkä se on jopa juuri näiden pyörylöiden vika.




Olen aivan ihastunut tähän vauvan peiton malliin, jonka löysin Tessin toteuttamana. Alkuperäinen ajatukseni oli virkata tytölle peitto. Sen jälkeen aloin ajattelamaan, että olisihan lapsille molemmille ihana virkata pehmoiset peitot. Toivoisin heidän nukkuvan päiväunet peittojen alla, käpertyvän niihin viluisina iltoina, lukevan tarinoita peittoihin kääriytyneinä ja ottavan peitot mukaansa saavuttaessaan kotoa pois muuton hetken. Nyt siis tilkkujen määrä alkaa lähennellä kohtuullista. Pianon päälle on kertynyt eriväristen valkoisella reunustettujen pyörylöiden kasoja. Pojalle värinä tällä hetkellä on tulossa tuota vihreää, jota kuvassakin on esillä. Tytölle tilasin punaisen sävyjä. Näihin peittoihin aikeissani on laittaa harmaata korosteväriksi. Ja siitäkös innostuin. Tilasin langat vielä yhteen peittoon, eri harmaan sävyjä meille aikuisille. Täysikokoisena peittona suunnittelen tekeväni nämä kaikki.

En tiedä missä vaiheessa kyllästyn. En vielä ainakaan. Jatkan siis virkkaamista ja kerron kuulumisiani taas hetken kuluttua. Uusia kuvia ja sävyjä löytyy, valmiista peitoista en ole vielä varma.