Hupsista. Tässähän pääsi vierähtämään tovi jos toinenkin, ennen kuin uusi teksti halusi tulla julkaistuksi.
Minä touhuan ja huseeraan kaikkialla minne vain ennätän. Miestä ihan huvitti lasten kysyessä äitienpäivänä, että minne aion sinä päivänä mennä. Olenkin nyt jälleen tullut tulokseen, että 24h on ihan liian vähän vuorokaudessa. Mutta kaikista ihmeellisintä on se, että olen aivan innoissaan tästä tulevasta kesästä. Olen tainnut aikaisemminkin sanoa, että olen ehdoton syys- ja talvi-ihminen. Ihmeitä kuitenkin voi näköjään tapahtua.
Hillankukassa tapahtuu tällä hetkellä:
- Etsin täydellistä (ja edullista) kasvihuonetta. Heitin kaikki lehdetkin aikaisemmin roskiin, jotta välttyisin tältä mielihalulta. Vaan ei onnistunut. Löysin yhden ihanimmista ihanimman kasvihuoneen, mutta en tiedä kuka sille oli hinnan keksinyt. Pyysin mitä kauniimmiten mieheltä, jos hän toteuttaisi minulle sellaisen. Nähtäväksi jää.
- Lasten huoneisiin on tehty täydellinen kevätsiivo. Lapsetkin ihmettelivät siisteyttä ja kuinka mukava on leikkiä siistissä huoneessa. Pian on kulunut viikko ja järjestys on säilynyt. Tämä on meidän taloudessa ihme.
- Tilasin Ottobren, olen haaveillut siitä monta vuotta. Ompelupiste ei ole tavannut ompelijaa vielä meidän uudessa kodissa, nyt ajatukset ovat jo hypänneet ompelukoneen ääreen. Pienestä enää kiinni. Kuvitella, että olemme asuneet viikon kuluttua vuoden kodissamme. Aika menee niin äkkiä.
- Ostin Eurokankaasta säkillisen kankaita, ihan hetken mielijohteesta. Inspiroiva käynti.
- Tänään oli piano- ja laulunäyttö. Kouluhommat ovat vähissä ennen kesää. Luulisi, että jäisi hirveästi aikaa kun enää jää työt ja kotihommat =)
- Olen lukenut ihania blogeja. Yhteenkään en ole ennättänyt kommentoida, mikä harmittaa. Ihania tunnelmia olen löytänyt ja saanut virtaa, kiitos siitä teille kaikille.
- Olen neulonut aina ehtiessäni, ainakin kolme neuletta on teille esittelemättä. Yhdestä olen saanut idean missä sen kuvaisin, sehän on kai sitten jo puoliksi tehty?
- Taimia olemme kasvatelleet lasten kanssa, ne odottavat vain sitä täydellistä kasvihuonetta pihallemme. Kohta pärjää ehkä toisaalta jo ilmankin.
Tämmöistä tapahtuu Hillankukan keväässä, kesän kynnyksellä. Blogin muokkaaminen on ollut mielessäni, mietin vielä kuinka sen toteuttaisin. Tänään ajattelin ainakin viritellä ompelukoneen ja siinä onkin jo ensimmäinen muutos, edellisestä ompelutyöstä kun onkin vierähtänyt jo tovi.
Ihania aurinkoisia päiviä! Palaan pian kuvien kera.
