maanantaina, heinäkuuta 15, 2013

Välineurheiluako?

Mikä kaikki vie äidin aikaa? Jos ei neulominen, niin sitten siivous, ruuanlaitto, rikkaruohojen kitkeminen tai urheilu?

Kupla-blogin Paula on kertoillut omista tavoitteistaan ja saavutuksistaan urheilun saralla, joita olen lähes kateellisena lueskellut. (Kerrontatyyli on muuten niin mukaansa tempaavaa, että uusia päivityksiä odottaa aivan innolla.) Niinpä minäkin päätin ottaa itseäni jälleen kerran niskasta kiinni.

Kuten neulominenkin, urheilu vaatii oikeat välineet. Kävelin siis urheilukauppaan, ihan alennusmyyntien aikaan. Ostin itselleni lenkkarit, enkä mitenkään voi seurata kuntoni kasvamista ellen omista kunnollista sykemittaria.

Ihmettelen vain tätä lenkkikenkien värimaailmaa. Olen niinkin värikäs ihminen, jos se ei vielä ole käynyt ilmi, että lähes kaikki omistamani tavarat ja vaatekappaleetkin ovat mustia. Nyt myyjä kantoi vaaleanpunaisia (väri, jota en voi sietää alkuunkaan vaikka kuinka yritän), turkooseja, monivärisiä ja neonväreillä (tervetuloa 80-luku) tehostettuja lenkkareita. Päätin siis sulkea silmäni ja kuunnella jalkojani. Mukava kenkäpari sieltä sitten löytyikin ja lopulta värikin tuntui ihan hauskalta.



Todistettavasti kengät myös tuntuivat hyvältä jalassa päästessään heti koeajoon jumppaan. Step -tunti on takana ja naaman värityksen perusteella se vaaleanpunainen kenkäpari olisi pukenut minua huomattavasti paremmin. Ja sykemittari toimi myös. Onneksi perehdyin mittariin etukäteen sen verran, että pötköttelin vaadittavan kuntotestin. Tämä kuulostaa mielestäni todella hyvältä, kaikki urheilu pitäisi toteuttaa tai ainakin aloittaa pötkötellen. Vaan kyllä olisivat tuolla step-tunnilla ihmetelleet mikäli olisin alkanut pötköttelemään toisten hyppiessä laudan reunalta toiselle sykkeet katossa.



Nyt siis toivon vain, että tämä välineurheilu on kannattavaa ja motivoi minut saavuttamaan suuria, tavoitteena ei ole enempää kuin painon pudotus. Itselle tiedoksi: tunti kesti tänään 1 h 2 min, kaloreita kului 628. Maksimisyke taisi olla tunnin päätteeksi katsottuna 181 ja keskisyke 155 luokkaa. Täytyy vähän vielä perehtyä näköjään tähän laitteeseen, nämä tiedot ovat kaivautuneet kai rannekkeen syövereihin, mutta tästä se lähtee ainakin sykkeiden seuranta. Todella positiivista on, että minulla ei ole ollut kelloa vuosikausiin, nyt on.

Ja seuraava tavoite on enää käydä juoksemassa, sitä vartenhan nämä kengät taisin ostaa.

Ei kommentteja: