maanantaina, helmikuuta 01, 2010

Pilkahdus pinnan alle

Joulukuun, kuten tammikuunkin, teema on ollut ylitsepursuava kiire. Alkuperäinen suunnitelmani oli tehdä jouluvalmistelut rauhassa, rakkaudesta jouluun. Toisin kuitenkin kävi. Miellyttävien uutisten myötä työrintamalla aikataulu heitti volttia. Onneksi kuitenkin ennätimme joulun viettoon mökille. Nautin joulusta puoli kuolleena nukkuen monet päiväunet päivässä, mitä en tee ikinä. Onneksi saimme kuitenkin viettää joulun rauhassa perheen kesken.

Vuoden vaihteen jälkeen armoa ei aikataulujen suhteen ole jaettu. Tästä päivästä alkaen elämän meno kuitenkin jälleen rauhoittuu. Ainakin hetkeksi.

Ympärivuorokautisen työnteon lomassa aika lankojen parissa on rajoittunut lankojen siirtelyyn ajoittain pois muun elämän tieltä. Toissa viikonloppuna oli yksi vapaa päivä ja istahdin neulomaan. Kyllä siitä päivästä nautinkin. Olin ajatellut viettäväni päivän ulkoillen perheeni kanssa, mutta en ollut harmissaan liki 30 asteen pakkasesta viettäessäni sitä puikkojen parissa viltin alla.

Aloitin pienellä työllä. Ystäväni sai pari viikkoa sitten pienen nyytin. Pienille pojille on aina hankalampi keksiä ihania pikkuneuleita lahjaksi, mutta slipoveri on mielestäni aina suloinen. Hieman turhamainen vaatekappale pienelle miehelle, mutta lämmittää kuitenkin. Paketoituna college-housujen kanssa pakettia ei voi edes sanoa turhamaiseksi, suorastaan tarpeelliseksi.




Malli: Oma
Lanka: Novita, Nalle Colori
Puikot: 3,0 mm


Slipoveri syntyi omasta päästä ja vanhasta muistista. Tein muutama vuosi sitten toisen ystäväni poikavauvalle slipoverin, muistaakseni Novitan ohjeella (en voi tarkistaa, sillä tuolloin en vielä kirjannut kaikkea niin tarkasti ylös). Alkuperäinen ajatukseni oli neuloa raitaslipoveri, mutta Novitan Nalle Colori ei mielestäni soveltunut raidoitettavaksi vihreän sävyn kanssa, joka oli toinen vaihtoehtoni. Näin syntyi slipoveri palmikkokuviolla. Lankana Nallea pidän edelleen hyvänä peruslankana ja vaikka en suosikaan yleisesti pätkävärjättyjä lankoja pidin tätä sopivana värinä pikkuiselle poikavauvalle. Olen väristä entistä vakuuttuneempi neuleen valmistuttua.

Malli oli helppo neuloa. Palmikko syntyi matkan varrella neuleen edistyessä, jonka ns. täytin helmineuleella. Pyöröneuleena toteutetun vartalo-osan ansiosta vältyin myös sivusaumojen ompelulta, mikä ei edelleenkään ole lempitouhuani.

Nyt rötkötän pari iltaa todennäköisesti tekemättä mitään. Käperryn vilttiin ja katson kaikkia turhanpäiväisiä sarjoja, joita en ole ennättänyt katsoa viikkokausiin. Sitten toivon neulepuikkojen takertuvan jälleen hyppysiini. Kaikenlaisia ideoita olisi jälleen pää puolillaan.

3 kommenttia:

Hety kirjoitti...

Kiitos kovasti söpöstä ja miehekkäästä pikku-slipoverista!Minusta väri on todella hyvä; kirjavuudessaan pirteä, mutta silti rauhallisen vauvamainen. Ihana lahja talvivauvallemme!

Anonyymi kirjoitti...

Hienolta näyttää! Ja lämmittää :) Hetylle vielä onnittelut!
-Maija-

Johku kirjoitti...

Kiitos Maija ja Hety, olen iloinen pitäessäsi antamastani vauvalahjasta.